Ympäristö

Fingridin liiketoiminnalla on merkittävä myönteinen ympäristö- ja ilmastovaikutus. Valtakunnallinen sähkönsiirron kantaverkkomme toimii alustana puhtaalle sähköjärjestelmälle, jota tarvitaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kun rakennamme ja kunnostamme voimajohtoja, sähköasemia ja varavoimalaitoksia, varmistamme, että ympäristövaikutukset ja maankäyttökysymykset otetaan pitkäjänteisesti huomioon. Kerromme periaatteemme ympäristövaikutustemme vähentämiseksi maankäyttö- ja ympäristöpolitiikassamme. Keskeistä on ympäristövaikutusten huolellinen arviointi ja ympäristöriskeihin ennalta varautuminen. Varavoimalaitoksillamme on ISO 14001 –ympäristösertifikaatti.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan vaikuttavia tekoja ja yhteistyötä. Fingrid osallistuu keskeisesti ilmastonmuutoksen torjumiseen, kun yhtiö kantaverkkoa rakentamalla ja ylläpitämällä osaltaan mahdollistaa puhtaan sähkön tuottamisen ja kuluttamisen. Kun teemme kantaverkkoinvestointeja puhtaaseen sähköjärjestelmään siirtymisen mahdollistamiseksi, aiheutamme kuitenkin samalla hiilijalanjälkeä. Vähennämme myös näitä liiketoimintamme kielteisiä ilmastovaikutuksia, vaikka Fingridin myönteinen ilmastovaikutus on niihin verrattuna moninkertainen.

Fingrid on vuodesta 2011 lähtien selvittänyt toimintansa ilmastovaikutukset yritysvastuun GRI-ohjeiston (Global Reporting Initiative) ja kasvihuonekaasuprotokollan (Greenhouse Gas Protocol, GHGP) mukaisesti. Fingridin suorat hiilidioksidipäästöt ja sähkön kulutuksesta ja siirron häviöistä johtuvat epäsuorat hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2018 yhteensä 212 202 hiilidioksiditonnia. Päästöistä suurin osa (noin 94 %) aiheutui sähkönsiirrossa syntyviä energiahäviöitä korvaavan sähkön tuottamisesta. Minimoimme häviöitä pitämällä siirtoverkon jännitteen mahdollisimman korkealla sekä tekemällä energiatehokkaita kantaverkkoinvestointeja ja laitehankintoja. Häviöiden hiilijalanjälki pienenee sähkön tuotantorakenteen muuttuessa, kun mahdollistamme puhtaan sähkön siirtymisen kantaverkossa. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä Fingridin päästöjen osuus on noin 0,4 prosenttia. Olemme mukana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa 2017–2025 kuuden prosentin energiansäästötavoitteella.

Siirtohäviöiden lisäksi ilmastovaikutusta aiheutuu sähköjärjestelmän vakavissa häiriötilanteissa käynnistettävistä varavoimalaitoksista ja sähköasemalaitteiden voimakkaasta kasvihuonekaasusta, rikkiheksafluoridista (SF6). SF6-kaasupäästöt olivat noin 21 (24) kilogrammaa. Vuoden 2018 lopussa sähköasemilla oli SF6-kaasua yhteensä noin 49 (45) tonnia, ja pitkän aikavälin vuosittainen vuototaso on ollut hyvin alhainen, keskimäärin alle 0,2 prosenttia. Fingridin pääkonttorirakennuksella on kansainvälinen kultatason LEED-ympäristösertifikaatti (LEED, Leadership in Energy and Environmental Design).

Fingridin epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä teetettiin toimintavuonna opinnäytetyö, jossa tarkasteltiin erityisesti muiden kuin Fingridin omistamien tai hallinnoimien päästölähteiden suuruutta. Siirtohäviöiden jälkeen toiseksi merkittävimmäksi epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen lähteeksi osoittautuivat kantaverkon ja nimenomaan voimajohtojen materiaalit ja valmiiden komponenttien kuljetukset. Erityisesti teräksen ja alumiinin tuotanto kasvattaa valmistusvaiheen hiilijalanjälkeä. Opinnäytetyön perusteella arvioimme säännöllisen kasvihuonekaasuraportointimme jatkokehittämistä ja lisätoimenpiteitä ilmastovaikutuksemme vähentämiseksi.

Sitoutamme urakoitsijat ja palvelutoimittajat toimintatapoihimme ympäristöasioita koskevien sopimusehtojen, ympäristökoulutuksen ja auditointien avulla. Kaikki Fingridin työmailla työskentelevät suorittavat ympäristöasioita koskevan verkkokoulutuksen. Toimintavuonna palvelutoimittajat koulutettiin uudistuneisiin jätehuolto- ja kierrätyskäytäntöihin ja näille annettiin ympäristökoulutusta investointihankkeita ja kunnossapitosopimuksia aloitettaessa. Työmailla ympäristöasioita seurattiin osana työmaavalvontaa. Ympäristövaatimusten, työturvallisuuden ja tilaajavastuun toteutumista varmistettiin yhteensä kymmenessä auditoinnissa. Varavoimalaitoksilla tehtiin kaksi kokonaisturvallisuusauditointia ja ympäristöjohtamisjärjestelmään liittyviä auditointeja.

Fingridin tavoitteena on kantaverkon investointiprojektien ja kunnossapidon onnistuminen ilman merkittäviä ympäristöpoikkeamia. Niitä ei ilmennyt toimintavuoden aikana. Työmaiden materiaalit kierrätetään mahdollisimman tehokkaasti, kun rakennetaan uutta kantaverkkoa ja sähköasemia tai puretaan vanhoja rakenteita. Toimintavuonna kokonaisjätemäärä oli noin 11 890 tonnia, josta hyötykäyttöön päätyi 71 prosenttia ja kierrätykseen 62 prosenttia.

Fingrid osallistuu aktiivisesti maankäytön suunnitteluun varmistaakseen turvallisuuden ja kantaverkon maankäyttövaraukset. Toimintavuonna annettiin noin 290 kaavoitusta ja ympäristövaikutusten arviointeja koskevaa lausuntoa. Lisäksi ohjattiin kantaverkon läheisyydessä tapahtuvaa rakentamista antamalla turvallisuusohjeita ja maankäytön rajoituksia sisältäviä lausuntoja noin 450 kappaletta.

Voimajohtohankkeiden vaikutukset ihmisiin ja luontoon selvitetään ympäristövaikutusten arviointimenettelylainsäädännön edellyttämällä YVA-menettelyllä tai vaikutuksiltaan vähäisemmissä hankkeissa ympäristöselvityksellä. Maanomistajien kuulemisella on suuri merkitys, jotta voimajohto onnistutaan sovittamaan ympäristöönsä ottaen huomioon eri näkökulmat ja sidosryhmät. Hankkeissa hyödynnetään ensisijaisesti nykyisiä voimajohtokäytäviä maankäyttö- ja rakennuslain valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Asutuksen ja muiden herkkien kohteiden välttäminen on lähtökohtana, jos suunnitellaan voimajohtoreittiä uuteen maastokäytävään.

Toimintavuonna ympäristöselvitys laadittiin Helsinkiin suunnitellulle 400 kilovoltin maakaapeliyhteydelle ja voimajohtohankkeelle Kangasalalta Tampereelle. Ympäristövaikutusten arviointimenettely oli vireillä voimajohdolle Pyhänselkä–Nuojua sekä Ruotsin kolmanteen vaihtosähköyhteyteen liittyville voimajohdoille Pyhänselkä–Keminmaa ja Keminmaa–Tornionjoki. Hankkeita esiteltiin neljässä yleisötilaisuudessa. Maanomistajien osallistumista hankkeiden suunnitteluun edistettiin myös tiedottamalla kirjeitse ja sähköisellä palautejärjestelmällä.

Voimajohdon rakentamisen, käytön ja kunnossapidon mahdollistamiseksi Fingrid lunastaa johtoalueeseen käyttöoikeuden. Lunastuslupapäätös saatiin Elovaara–Pinsiö- ja Pamilo–Uimaharju -voimajohtoja varten. Lunastuslupahakemus laadittiin voimajohtohankkeille Metsälinja, Pamilo–Uimaharju ja Kontiolahti–Uimaharju. Lunastuskorvauskäsittely saatettiin loppuun voimajohtohankkeissa Hikiä–Forssa, Lavianvuoren käännöt, Vihtavuori–Koivisto ja Vuoksi–Onnela sekä lähes valmiiksi hankkeessa Hirvisuo–Pyhänselkä. Lunastuslain mukaisia maanomistajien kuulemistilaisuuksia pidettiin 15.

Tavoitteenamme on onnistunut vuorovaikutus maanomistajien ja voimajohtojen naapureiden kanssa. Saimme maanomistajilta hyvät arvosanat kolmesta päättyneestä voimajohtohankettamme koskeneesta kyselystä. Asteikolla 1-5 hankkeiden yleisarvosanan keskiarvo oli 3,8. Maanomistajien odotukset liittyvät sopimiseen teiden käytöstä ja työryhmien liikkumisesta sekä tiedottamiseen töiden etenemisestä. Olemme huomioineet nämä kehittäessämme hanketiedottamista, ja jatkoimme uusien tiedottamisen kanavien ja sosiaalisen median hyödyntämisen kokeiluja.

Voimajohtojen sähkömagneettisiin kenttiin liittyvä ionisoimattoman säteilyn yleisöaltistuksen lainsäädäntö uudistui joulukuussa 2018. Olimme mukana lainsäädännön valmistelussa. Muutoksilla ei ole vaikutuksia Fingridin toimintaan. Julkaisimme edelleen ulkopuolisen asiantuntijatahon kanssa tilannekatsauksia sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä lääketieteellispainotteisista tutkimuksista maailmalla. Aiemmasta poikkeavaa näyttöä terveysvaikutuksista ei ole todettu, mutta ymmärrämme voimajohtojen sähkö- ja magneettikenttien huolestuttavan ihmisiä voimajohtojemme läheisyydessä ja seuraamme tutkimuksia. Fingrid oli mukana myös lunastuslain tarkistamisen seurantaryhmässä. Tarkistamisella selvitetään, kaipaako vuonna 1978 voimaan astunut lunastuslainsäädäntö uudistuksia. Keskustelua on käyty muun muassa korvausperusteista. Fingrid on esittänyt muutoksia lunastusmenettelyn käytännön sujuvoittamiseen.

Vähennämme ympäristövaikutuksia kantaverkon elinkaaren kaikissa vaiheissa. Voimajohtojen kunnossapitotöissä ja kasvuston käsittelyssä työn tekevät palvelutoimittajat ohjeistetaan huomioimaan maanomistajat ja kohdekohtaiset ympäristöarvot. Myös maanomistajia tiedotetaan. Elinympäristöjen heikentyminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat ilmastonmuutoksen lisäksi huolena niin Suomessa kuin globaalistikin. Voimajohtoaukeiden koetaan monesti muuttavan paikallista maankäyttöä ja maisemaa ei-toivotusti, mutta luonnon monimuotoisuudelle näiden avointen ja valoisien ympäristöjen vaikutukset voivat olla myös myönteisiä. Säännöllisesti raivattavat voimajohtoaukeat voivat toimia korvaavana elinympäristönä niittyjen vähenemisestä tai soiden ojituksesta kärsiville lajeille. Fingrid edistää voimajohtoalueiden hyödyntämistä tarjoamalla maanomistajille ideakorteilla tietoa turvallisista tavoista hyödyntää johtoalueita luonnon ja ihmisten hyväksi. Myönnämme myös starttirahaa ja neuvontaa voimajohtoalueen hoitamiseksi perinneympäristönä.

Levenevät johtoalueet voivat estää tiukasti suojellun liito-oravan liikkumisen. Turvasimme lajin kulkuyhteyttä toimintavuonna käyttöön otetussa voimajohtohankkeessa Vihtavuori–Koivisto. Voimajohtoaukealle pystytettiin niin kutsuttuja hyppy- tai loikkapuita, joita liito-orava voi käyttää johtoaukean ylityksessä. Lopullinen kulkuyhteys muodostuu puustokäytävästä, kun kulkuyhteyskohdalle kasvaa puita ajan kuluessa.

Vuoden varrelta

Toimintamalli lisäämään lahopuuta ja luonnon monimuotoisuutta voimajohtojen reunametsissä