Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta

Toimintavuonna tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) volyymi jatkoi kasvuaan 2,4 (2,4) miljoonaan euroon. Valtaosa eli 67 prosenttia tutkimustyöstä ulkoistettiin yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja muille tahoille. Fingridin oma työ koostui pääosin opinnäytetöistä (9 kpl) ja T&K-hankkeiden ohjauksesta. Suurin T&K-panostus kohdistui verkko-omaisuuden kunnonhallinnan ja verkon kehittämisen alueille (33 prosenttia kokonaiskustannuksista). Seuraavaksi eniten (25 prosenttia) käytettiin resursseja sähkömarkkinoiden kehittämiseen. Käyttövarmuuden hallinnan kehitysosuus oli 19 prosenttia kuluista.

Laajin yksittäinen hanke oli kunnonhallinnan kehittäminen kunto- ja riskiperusteiseksi vastaamaan uusiutuvaa laitekantaa ja nykyaikaisia mittaus- ja valvontamenetelmiä, muun muassa kytkinlaitteiden osalta. Vaikutuksiltaan merkittävä T&K-hankekokonaisuus oli sähkömarkkinoiden ja toimintamallien kehittäminen sellaisiksi, että älyverkkoratkaisuilla saadaan riittävästi ja kustannustehokkaasti voimajärjestelmän joustavuutta käyttöön hyvän käyttövarmuuden ylläpitämiseksi. Molemmat hankkeet jatkuvat myös tulevina vuosina.

Yhteistyö T&K-toiminnassa on tärkeää synergiaetujen ja laajemman osaamisen hyödyntämiseksi. Fingrid on mukana MIGRATE-nimisessä eurooppalaisessa yhteishankkeessa, jossa tutkitaan erityisesti voimajärjestelmän inertian laskenta- ja ennustemenetelmiä. Pohjoismaisella tasolla Fingrid osallistuu myös useaan pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteiseen T&K-hankkeeseen, muun muassa kuorman mallintamisen ja pohjoismaisen inertian valvonnan kehittämiseksi. Kansallisen tason yhteishankkeista toimintavuonna päättyi Suomen voimajärjestelmän joustomahdollisuuksia tutkiva FLEXE-hanke (Tekes). Fingrid on lisäksi mukana EL-TRAN-hankkeessa (Suomen Akatemia), jossa tutkitaan, miten saavutetaan resurssitehokas sähköjärjestelmä. Fingrid rahoittaa myös itse useita alan hankkeita, joko suoraan tai esimerkiksi Energiateollisuuden Sähkötutkimuspoolin kautta.