Talous ja rahoitus

Taloudellisesta näkökulmasta vuosi 2018 onnistui erinomaisesti. Positiivinen tuloskehitys, erinomainen kustannustehokkuus, suunnitelmallinen ja maltillinen investointitahti sekä ennakoitu lievä sähkön kulutuksen kasvu antavat meille mahdollisuuden alentaa siirtomaksuja keskimäärin kahdeksan prosenttia vuoden 2019 alusta alkaen, kun vuonna 2018 kantaverkkosiirron hinta pidettiin ennallaan. Kulunut vuosi oli yhtiön omien laskelmien mukaan hieman ylijäämäinen suhteessa sääntelyn sallimaan tulokseen.

Eurooppalaisessa vertailussa Fingrid on edelleen halvimpien yhtiöiden joukossa samalla, kun siirron luotettavuus on maailman huippua. Yhtiön lyhyt- ja pitkäaikaisen velan hoito ja rahoitusriskeiltä suojautuminen kansainvälisillä pääomamarkkinoilla jatkui suunnitelman mukaisesti. Tehokas pääoman käyttö on keskeinen menestystekijä sille, että operatiivinen toiminta voi jatkua keskeytyksettä ja sitä voidaan kehittää. Kaiken kaikkiaan yhtiön talous ja rahoitus on vakaalla pohjalla, mikä osaltaan mahdollistaa hallitun siirtymisen kohti uutta puhdasta sähköjärjestelmää.

Konsernin liikevaihto oli 852,8 (672,0) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat 423,2 (412,1) miljoonaan euroon sähkön kulutuksen kasvun seurauksena. Kuluneen vuoden sähkön kulutus oli 87,4 (85,5) terawattituntia. Fingrid siirsi verkossaan sähköä 68,6 (66,2) terawattituntia, joka on 75,5 (75,5) prosenttia kokonaissähkönsiirrosta Suomessa. Tasesähkön myynti oli 348,8 (214,0) miljoonaa euroa. Tasesähkön myynnin kasvu oli osin seurausta tasesähkön hinnan noususta sekä osin taseselvityksen siirtymisestä eSett Oy:n* hoidettavaksi, minkä johdosta rajatasevastaaville myyty tasesähkö raportoidaan ulkoisena liikevaihtona. Rajasiirtotuotot nousivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 35,5 (20,7) miljoonaan euroon, mikä oli seurausta lisääntyneestä rajasiirrosta ja korkeammasta rajasiirtosiirtotariffista. Venäjän tuonnissa on käytössä siirtotariffi, joka perustuu Suomen aluehinnan ja Luoteis-Venäjän alueellisen hinnan väliseen eroon. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä nousivat 28,2 (25,5) miljoonaan euroon, jotka on käytetty sääntelyn mukaisesti Hirvisuo-Pyhänselkä verkkoinvestointiin. Kertyneitä pullonkaulatuottoja jäi käyttämättä 1,3 M€ ja ne tullaan käyttämään tulevaisuudessa pullonkaulatuotoilla rahoitettaviin investointeihin. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 10,8 (2,9) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen kasvu johtui 8,0 miljoonaa euroa edellisvuotta suuremmista käyttöomaisuuden myyntivoitoista.

Konsernin kulut olivat 659,0 (499,0) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut kasvoivat edellisvuotisesta tasosta 320,0 (185,7) miljoonaan euroon johtuen tasesähkön hinnan noususta ja edellä mainitusta taseselvityksen siirrosta eSett Oy:n hoidettavaksi. Häviösähkökulut olivat 47,7 (47,5) miljoonaa euroa. Toteutunut häviösähkön hankinnan keskihinta oli 37,88 (37,62) euroa megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut nousivat 56,7 (51,5) miljoonaan euroon lisääntyneen taajuudenhallintareservin hankinnan seurauksena. Poistot olivat 99,7 (96,9) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut laskivat 21,2 (24,5) miljoonaan euroon, muutos johtuu vuonna 2017 toteutettujen Keminmaan sarjakondensaattorin suojaus- ja ohjausjärjestelmän sekä sähköasemien kulunvalvontajärjestelmien uusimishankkeista. Henkilöstökulut 32,2 (29,4) miljoonaa euroa ja tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin 3,6 (2,6) miljoonaa euroa.

Yhtiön luottoluokitus säilyi korkeana, mikä heijastaa yhtiön vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Konsernin nettorahoituskulut tilikauden aikana olivat 15,2 (22,8) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutos oli 6,7 (-8,2) miljoonaa euroa.

Korolliset lainat olivat 1 059,6 (1 082,7) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 771,5 (813,4) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 288,1 (269,3) miljoonaa euroa.

Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus- ja rahavarat olivat 31.12.2018 yhteensä 85,3 (83,8) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto (11.12.2022 asti) sekä 50 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat tililimiitit.

Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 14 (8) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit oli suojattu.

Fingridillä on luokituspalvelusopimukset S&P Global (S&P) ja Fitch Ratings (Fitch):n kanssa

  • S&P piti 2.11.2018 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen ja pitkäaikaisen yritysluokituksen ennallaan tasolla 'AA-' ja lyhytaikaisen yritysluokituksen tasolla 'A-1+', näkymät vakaat
  • Fitch:n luokitus Fingrid Oyj:n vakuudettomalle seniorivelalle oli tilikauden lopussa ’AA-’, pitkäaikainen yritysluokitus tasolla ’A+’ ja lyhytaikainen yritysluokitus ’F1’, näkymät vakaat. Fingridin saama luokitus oli päätöksentekohetkenä (5.12.2017) korkein voimassa oleva luokitus, jonka Fitch on eurooppalaiselle säännellylle verkkoyhtiölle antanut.

Fingrid raportoi verojalanjäljestään, eikä tee erityisjärjestelyitä verojen minimoimiseksi. Osingot maksetaan pääosin Suomen valtiolle ja suomalaisille eläke- ja vakuutusyhtiöille.

 

Fingridin verojalanjälki M€

2018

2017

2016

Maksettavat verot                                        
       
 

Tuloverot

50,42

39,42

25,78

 

Työttömuusvakuutusmaksut

0,73

0,74

0,85

 

Sosiaaliturvamaksut

0,19

0,22

0,46

 

Kiinteistöverot

0,42

0,42

0,41

 

Sähkövero omakäyttösähköstä

-0,001

0,005

0,02

Yhteensä maksettavat verot

 

51,75

40,80

27,52

Kerättävät ja tilitettävät verot

       
 

Arvonlisävero, nettotilitetyt

75,05

62,00

50,41

 

Sähkövero (sis. huoltovarmuusmaksun)

44,81

35,71

38,47

 

Ennakonpidätys

7,70

7,23

6,97

Yhteensä tilitettävät verot

 

127,56

104,95

95,85

Yhteenveto kattaa verot ja veroluontoiset maksut, joista Fingridillä on lakimääräinen velvollisuus maksaa tai kerätä kyseinen vero tai maksu.Sen sijaan sellaiset verot, jotka sisältyvät tuotteen tai palvelun ostohintaan ja joista Fingridillä ei ole lakisääteistä ilmoitusvelvollisuutta, eivät sisälly yhteenvedon tietoihin. Pääosa yhteenvedon veroista ja veroluontoisista maksuista kohdistuvat Suomeen. Konsernilla on ollut vuodesta 2018 vähäistä toimintaa Tanskassa, jonka seurauksena Tanskaan on maksettu vähäinen määrä tuloveroja sekä vähäinen määrä tilitetty ennakonpidätyksiä henkilöstön Tanskassa maksetuista palkoista. Konsernin toiminta kohdistuu pääasiassa Suomeen. Tilikaudelta 2017 raportoituja maksettavia tuloveroja on tarkennettu aikaisemmin raportoidusta.

Vuoden varrelta

Fingridille palkinto ilmastoystävällisestä joukkovelkakirjasta