Sähkömarkkinat

Sähkömarkkinat

2017 2016 2015
Nord Pool Spot systeemihinta €/MWh

29,41

26,91

20,98

Suomen aluehinta, keskihinta €/MWh

33,19

32,45

29,66

Pullonkaulatuotot Pohjoismaissa M€

265,8

276,8

380,3

Pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välillä M€

50,98

74,98

173,5

Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %

24,2

32,7

47

Pullonkaulatuotot Suomen ja Viron välillä M€

0,52

4,74

8,4

Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %

1,4

9,7

12

Sähkömarkkinoiden toimiessa niistä hyötyvät kaikki: yhteiset alueelliset markkinat ja vahvat siirtoyhteydet tehostavat kilpailua ja varmistavat, että sähkö tuotetaan tehokkaimmalla tavalla. Siirtoverkon vahvistaminen sisäisesti ja maan rajoilla parantaa markkinoiden toimintaa. Vahvassa siirtoverkossa sähkö voi vapaasti virrata sinne, missä sille on suurin kysyntä. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisen siirtoyhteyden häiriö voi maksaa kuluttajille useita miljoonia vuorokaudessa.

Markkinat murroksessa

Energiajärjestelmä ja sen myötä sähköjärjestelmä ovat keskellä suurta muutosta, jonka tavoitteena on tulevaisuuden puhdas sähköjärjestelmä. Muutoksen perimmäisenä tavoitteena on hillitä ja torjua ilmastonmuutosta. Tulevaisuuden puhdas sähköjärjestelmä tarvitsee tuekseen vahvat siirtoyhteydet ja markkinasääntöjen remonttia 2020-luvulle.

Siirtymäkaudella erityisenä haasteena on olemassa olevan sähköntuotantokapasiteetin poistuminen kannattamattomana markkinoilta ilman, että uuden järjestelmän edellyttämiä varastointi- tai muita ratkaisuja on vielä kaupallisesti tarjolla. Joustavien resurssien aktiivinen osallistuminen tulee yhä tärkeämmäksi.

Markkinoiden toimivuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat investointien kannattavuus ja uusien toimijoiden kiinnostus osallistua sähkömarkkinoille. Puhdas sähköjärjestelmä edellyttää vielä monien tekniikan kehittämiseen liittyvien haasteiden ratkaisemista. Suurimmat haasteet liittyvät sähkön pitkäaikaiseen varastointiin. Teknisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan täytäntöönpanon mahdollistavia poliittisia päätöksiä niin Suomessa kuin Itämeren alueella laajemminkin. 

Vahvojen siirtoyhteyksien avulla tasoitetaan tuotannon ja kulutuksen suuria ajallisia ja alueellisia vaihteluita. Suomessa tämä tarkoittaa sekä rajasiirtoyhteyksien että sisäisten siirtolinjojen vahvistamista. Fingridin tavoitteena ovat laajat, tehokkaasti toimivat Itämeren alueen sähkömarkkinat, jotka turvaavat sähkön toimitusvarmuuden. Vuosi 2017 oli Fingridin rajasiirtoyhteyksien käytettävyyden kannalta huippuvuosi. HVDC-yhteyksien kokonaiskäytettävyys oli 99 prosenttia ja HVDC-häiriöiden lukumäärä, kokonaiskesto ja häiriöiden aiheuttamat kokonaiskustannukset olivat merkittävästi edellisvuosia alhaisemmat.

Keväällä 2017 Fingrid julkaisi toimenpideohjelman ”Johtokatu - tiekartta vihreään sähköjärjestelmään". Se sisältää konkreettisia aloitteita ja toimenpiteitä sekä käynnissä olevia hankkeita markkinoiden kehittämiseksi. Julkaisu on jatkumoa vuosi sitten aloitetulle hankkeelle sähkömarkkinoiden palauttamiseksi markkinaehtoiselle kehityspolulle. Monet toimenpiteistä edellyttävät laajaa yhteistyötä sähkömarkkinoiden sidosryhmien kesken sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Sähkömarkkinoiden kehitystoimenpiteet kiteytyvät sähkön käyttäjän aseman vahvistamiseen ja markkinapaikkojen kehittämiseen siten, että ne vastaavat tuotantorakenteen muutokseen sekä markkinatoimijoiden aktiiviseen rooliin sähköjärjestelmän tasapainottamisessa. Digitalisaation hyödyntäminen ja markkinamallien kehittäminen mahdollistavat esimerkiksi kotitalouskäyttäjien välillisen osallistumisen sähkömarkkinoille uudessa laajuudessa.

Sähkömarkkinoiden remontti käynnissä

Euroopan sähkömarkkinoilla on menossa muutosvaihe. Muutoksia on tulossa kaupankäynnin sääntöihin ja markkinoiden käyttöön annettavien siirtokapasiteettien laskemiseen. Markkinasääntöjen tehtävänä on edistää sähkökauppaa yhteismarkkinoilla sekä varmistaa siirtoyhteyksien tehokas ja tasapuolinen käyttö. Uusien markkinasääntöjen myötä Suomessa voi esimerkiksi jatkossa toimia useampia sähkömarkkinaoperaattoreita eli sähköpörssejä.

Markkinasäännöistä siirtokapasiteetin jakamisen ja siirtojen hallinnan -suuntaviivan (CACM GL) implementointi pääsi hyvään vauhtiin vuoden 2017 aikana. Fingrid on ollut mukana valmistelemassa sekä yhteisiä eurooppalaisia menetelmäehdotuksia että Pohjoismaiden ja Baltian kapasiteetinlaskenta-alueiden ehdotuksia yhdessä muiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Yksi tukkumarkkinoiden kannalta merkittävä ehdotus koskee vuorokausi - ja päivänsisäisten markkinoiden siirtokapasiteetinlaskentamenetelmiä, ja niiden hyväksymistä odotetaan vuoden 2018 aikana.

Nopeaan reagointiin kykenevillä sähkömarkkinatoimijoilla on oltava mahdollisuus ja kannuste käydä sähkökauppaa lähellä toimitushetkeä. Tavoitteena on kaupankäynnin mahdollistaminen niin lähelle toimitushetken alkua, kuin se on käyttövarmuutta vaarantamatta mahdollista. Sähköpörssi Nord Pool pidensi syyskuussa 2016 kaupankäyntijaksoa puolella tunnilla Suomen, Viron ja Latvian tarjousalueilla sekä niiden välisillä yhteyksillä ja jatkoi käytäntöä 2017.

Päivänsisäiset sähkömarkkinat tulevat laajenemaan myös maantieteellisesti vuoden 2018 aikana. Eurooppalaiset päivänsisäiset markkinat mahdollistava XBID-ratkaisu on tulossa käyttöön vuoden 2018 aikana. XBIDin käyttöönotto on järjestetty paikallisten implementointiprojektien kautta. Fingrid on mukana sekä Pohjoismaiden että Baltian käyttöönottoprojekteissa.

Sähkömarkkinaintegraation myötä reservimarkkinat laajenevat. Fingrid toimii aktiivisesti Baltian integroimiseksi pohjoismaisiin säätösähkömarkkinoihin. Vuonna 2017 mahdollistettiin Latvian ja Liettuan säätösähkötarjousten hyödyntäminen myös Suomen tarpeisiin.

Reaaliaikamarkkinoiden merkitys kasvaa sähkömarkkinoilla. Valtaosa fyysisestä sähkökaupasta on perinteisesti käyty vuorokausimarkkinoilla. Tuotantorakenteen muuttuessa osa nykyisistä voimalaitoksista korvautuu käytettävyydeltään matalammilla ja heikommin ennustettavilla laitoksilla. Sähköjärjestelmän näkökulmasta tämä on haaste, koska järjestelmän tasapainon säilyminen edellyttää, että sähköä tuotetaan joka hetki täsmälleen kulutusta vastaava määrä.

Vaihtelevan tuotannon lisääntyessä tarvitaan lisää mahdollisuuksia käydä kauppaa lähempänä toimitushetkeä. Muutos haastaa kehittämään markkinasääntöjä suuntaan, joka kannustaa kaikkia nopeisiin tuotannon ja kulutuksen muutoksiin kykeneviä toimijoita aktiiviseen osallistumiseen. Fingridin mielestä tämä tarkoittaa esimerkiksi säätösähkömarkkinoiden hinnoittelun läpinäkyvyyden lisäämistä, tarjouskäyrien julkaisemista ja markkinoille pääsyn helpottamista.

Markkinoiden läpinäkyvyyden lisäämiseksi Fingrid toteutti talvella 2016 - 2017 pilottihankkeen säätösähkömarkkinoiden hintojen julkaisemisesta niukkuustilanteissa. Sen tuloksena Fingrid päätti jatkaa reaaliaikahintojen julkaisemista ylössäädön niukkuustilanteissa. Vuoden 2017 loppupuolella Fingrid laajensi säätösähkön reaaliaikaisen hintatiedon julkaisemisen alassäätötilanteisiin.

Eurooppalaisella sähkömarkkinalla ollaan ottamassa käyttöön nykyistä lyhempi, 15 minuutin kaupankäyntijakso. Tätä koskeva lainsäädäntö tuli voimaan joulukuussa 2017 ja se edellyttää 15 minuutin käyttöönottoa myös Suomessa vuoden 2020 lopulla, ellei käyttöönottoa siirretä viranomaisen päätöksellä. Kaupankäyntijakson pituus vaikuttaa sähköjärjestelmän tasapainon hallintaan. Tehokkaasti toimivassa sähkömarkkinassa kaupankäyntijakso heijastelee sähköjärjestelmän fyysisiä ominaisuuksia. Nykyinen tunnin mittainen jakso on ongelmallinen sähköntuotannon vaihtelevuuden ja alueiden välisten siirtoyhteyksien käytön kannalta. Myös osa sähkönkulutuksen joustopotentiaalista jää hyödyntämättä nykytilanteessa. Toisaalta se myös mahdollistaa, että jokaisella taseselvitysjaksolla sähkön hinta heijastaa sen todellista hetkellistä arvoa. Fingrid on käynnistänyt varttitasehankkeen ja perustanut sidosryhmistä koostuvan referenssiryhmän tukemaan siirtymän suunnittelua.

Fingridin tavoitteena on luoda sähkömarkkinatoimijoille selvästi nykyistä enemmän mahdollisuuksia osallistua sähköjärjestelmän tasapainottamiseen reaaliajassa. Tasesähkömallina tämä tarkoittaisi yksihintajärjestelmää, jossa tasesähkön hinta olisi reaaliajassa sähkömarkkinatoimijoiden saatavilla. Fingrid pitää jatkossakin tärkeänä, että keskeiset tasehallinnan periaatteet ja tasesähkön hinnoittelu on harmonisoitu Pohjoismaissa.

Vuotta 2017 Pohjoismaissa on varjostanut kantaverkkoyhtiöiden välinen kiista tasehallinnan kehityksestä ja tulevasta tasehallintamallista. Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt tekivät yksipuolisen ehdotuksen, jota tarjottiin sekä Fingridille että Tanskan kantaverkkoyhtiölle. Ehdotus koski sekä päätösvaltaa että tasehallintarakennetta joita molempia raamittaa uusi eurooppalainen lainsäädäntö. Sopimisen edellytyksenä on ollut päätöksentekovallan antaminen Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöille. Ratkaisua asiaan haetaan edelleen.

Kuluttaja keskiöön

Sähköntuotantorakenteen muutos edellyttää entistä enemmän sähkönkulutuksen joustopotentiaalin tehokasta ja markkinaehtoista hyödyntämistä. Eurooppalaisessa keskustelussa tämä näkyy muun muassa vuoden 2016 loppupuolella julkaistussa Euroopan komission puhtaan energian paketissa. Kulutuksen roolin vahvistumisen taustalla on ajatus, että esimerkiksi niukkuustilanteissa paljon sähköä käyttävä teollisuus hyötyisi kyvystään siirtää kulutusta ajallisesti toiseen hetkeen. Pelkästään suurten kuluttajien aktiivinen osallistuminen ei kuitenkaan riitä.

Tavoitteena on jatkossa saada kysyntäjouston piiriin yhä enemmän myös pienempää sähkön kulutusta, kuten kotitalouskuluttajia sekä vastaavasti hajautettua tuotantoja ja sähkövarastoja. Avaimena näiden markkinoille osallistumiselle on yhdistäminen eli aggregointi. Fingrid on parin viime vuoden aikana testannut aggregointimalleja pilotoimalla ja aggregoidut kysyntäjoustokohteet osallistuvat mm. Fingridin taajuusohjattujen reservien markkinoille. Vuonna 2018 testataan säätösähkömarkkinoiden aggregointimalleja kahdessa pilotissa, joiden osallistujat on jo valittu.

Tavoitteena älykäs sähköjärjestelmä

Työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmä julkaisi loppuvuodesta väliraportin, jossa etsitään ratkaisukeinoja energiamurroksen toteutumiselle älykkään sähköjärjestelmän avulla. Älykäs sähköjärjestelmä lisäisi kykyä tasapainottaa sähkön tuotanto ja kulutus joka hetki, ja tällä tavoin mahdollistaa lisääntyvän puhtaan energian hyödyntämisen. Toteutuakseen älykkään sähköjärjestelmän on oltava taloudellisesti houkutteleva niin alan toimijoille kuin kuluttajillekin.

Kehittyvä tekniikka ja automaatio madaltavat kuluttajan kynnystä osallistua sähkömarkkinoille. Kuluttaja voi halutessaan myös käyttää uudenlaisia palveluja, joilla palveluntarjoajat välittävät kulutuskohteista joustolla säästettyä sähköä edelleen sähköjärjestelmän tarpeisiin.

Fingrid on hankkimassa tytäryhtiönsä Fingrid Datahub Oy:n kautta vähittäismarkkinoiden toimintaa edistävää keskitettyä tiedonvaihtoratkaisua eli datahubia. Se mahdollistaa toteutuessaan lähes reaaliaikaiset prosessit myyjänvaihtoon ja antaa sähkönmyyjille paremmat edellytykset palvella asiakasta. Datahubiin tallennetaan tiedot Suomen 3,5 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta ja asiakkaista. Datahubin tietoja käyttävät noin 100 sähkön myyjää ja yli 80 jakeluverkkoyhtiötä palvellessaan sähkön käyttäjiä.

Datahubia varten hankittiin kuluneena vuonna asiakas- ja mittaustietojen laadunvarmistusta varten tietokonversiopalvelu, joka avattiin pilottiyritysten käyttöön. Koko toimialalle palvelu avataan kevään 2018 aikana. Toimialan kanssa tehtiin ensimmäinen versio datahubin käyttöönottosuunnitelmasta. Projektia tehdään tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Siitä kertovat vuoden 2017 aikana pidetyt 13 webinaaria, jotka olivat erittäin suosittuja.

Vuoden varrelta

Uraauurtava Pohjoismaiden yhteinen sähkömarkkinoiden taseselvitys käyttöön

Ollilan raportti linjaa pohjoismaisen energiayhteistyön kehitystä

Avoin data hyödyttämään markkinoita