Sähköjärjestelmä

Suomen sähkönkulutus nousi 0,5 (3,2) prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähköä kulutettiin vuonna 2017 yhteensä 85,5 (85,1) terawattituntia. Siirsimme Fingridin verkossa sähköä 66,2 (68,5) terawattituntia, mikä vastasi 75,5 (77,3) prosenttia Suomen sähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).

Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät kattamaan vuoden kulutushuipun. Sähkönkulutuksen tuntikeskiteho oli mittaustemme mukaan suurimmillaan 5.1.2017 kello 17–18 välisenä aikana, jolloin kulutus nousi 14 300 megawattiin. Suomessa tuotettiin sähköä kulutushuipun hetkellä 10 000 megawatin teholla, ja loput tuotiin naapurimaista. Samana päivänä saavutettiin sähkön tuonnin kaikkien aikojen korkein määrä, 4 750 megawattia.

Markkinamekanismi ohjaa sähkön liikkeitä tehokkaasti. Sähkön kulutusta ja tuotantoa ohjaavat hintasignaalit, ja sähköä tuodaan markkinoiden ohjaamana kysyntää vastaava määrä. Tuontikapasiteetti Venäjältä ja Ruotsista oli kaupallisesti lähes täysmääräisesti hyödynnetty kulutushuipputunnilla, mutta  Virosta oli vapaata tuontikapasiteettia kaupallisesti noin 370 MW. Kotimaisilla lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksilla sekä vesivoimalaitoksilla oli edelleen vapaata tuotantokapasiteettia kulutushuipun aikaan. Sähkön riittävyys Suomessa ei siten ollut vaarassa myöskään huippukulutustilanteiden aikana, ja sähköjärjestelmä toimi tällöinkin luotettavasti. Tehoreservikapasiteettia ei käynnistetty kulutushuipun aikana.

Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli vuonna 2017 valtaosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa vallitseva siirtosuunta oli alkuvuodesta vientiä Suomesta Viroon. Loppuvuodesta vallitseva siirtosuunta kääntyi hienoisesti Virosta Suomeen. Markkinat ohjasivat siirtoa ja vuorokautinen sekä viikoittainen siirtosuunta vaihteli kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Sähkön tuonnissa Venäjältä Suomeen pysyttiin edellisvuoden tasolla. Vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnissa oli kuitenkin suurta.

Siirtokapasiteettia oli tarjolla lähes täysimääräisesti, lukuun ottamatta tavanomaisia vuosittaisia Viipurin tasasähköaseman sekä Venäjän verkon huoltotöitä. Vientikapasiteetti Venäjälle ei  ollut käytössä kesäkuussa ennalta suunniteltujen huoltotöiden takia. Muutoin siirtoyhteyksien suunnitellut huoltokatkot Viron, Ruotsin ja Venäjän välillä olivat normaalilla tasolla toimintavuonna.

 

Vastakaupat 112/17 112/16 1012/17 1012/16
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€

0,4

2,5

0,1

0,3

Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€

0,1

0,1

0,0

0,0

Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä M€

1,3

1,2

0,0

0,3

Vastakaupat yhteensä M€

1,8

3,9

0,1

0,6

Tehtävänämme on toimittaa kantaverkkoon liittyneiden voimalaitosten tuottama sähkö hyvälaatuisena ja luotettavasti asiakkaillemme. Valvomme sähkön siirtovarmuutta jatkuvasti. Siirtovarmuutemme pysyi katsausvuonna edellisvuoden tapaan erinomaisella tasolla ja oli 99,9997 (99,9999) prosenttia.  Fingridin verkon häiriöistä aiheutunut keskeytysaika kantaverkon liittymispisteissä oli keskimäärin 2,2 (1,4) minuuttia, joka on selvästi 10 vuoden keskiarvoa (3,3 minuuttia) lyhyempi aika. Häiriökeskeytysten aiheuttama haitta (KAH) oli 2,8 (3,1) miljoonaa euroa. Pikajälleenkytkennät mukaan lukien haitan arvo oli 5,0 miljoonaa euroa. Tasasähköyhteyksien luotettavuus oli vuonna 2017 ennätyksellisen hyvä. Käyttöhäiriöitä Fingridin neljällä tasasähköyhteydellä oli vain viisi kappaletta, ja häiriöiden kokonaiskesto jäi noin 16 tuntiin. Yhteyksien kokonaiskäytettävyys oli myös paras viimeiseen yli kymmeneen vuoteen. Ennätyksellisen korkean luotettavuuden ja käytettävyyden ansiosta vastakauppakustannukset jäivät noin 100 000 euron tasolle. Vuoden 2016 tapaan tasasähköyhteyksien häiriöillä ei ollut vaikutuksia sähkömarkkinoiden käytettävissä olevaan siirtokapasiteettiin.

 

 

 

Merkittävin yksittäinen häiriö tapahtui joulukuussa 2017 Porvoo-Ahvenkosken 110 kilovoltin voimajohdolla. Johdon rakenteeseen kertynyt runsas lumi vaurioitti tuolloin pylväsrakennetta ja ukkosjohdinta.

Siirtovarmuutemme merkityksestä kertoo, että koko maan laajuisessa suurhäiriössä taloudellinen haitta asiakkaille ja yhteiskunnalle olisi suuruusluokaltaan 100 miljoonaa euroa tuntia kohti.

Vastakauppakustannukset olivat yhteensä 1,8 (3,9) miljoonaa euroa. Vastakaupat ovat sähkönsiirtojen hallitsemiseksi tehtäviä erikoissäätöjä, joita käytetään kantaverkon lyhytaikaisten pullonkaulojen eli sähkönsiirtoa rajoittavien kohtien poistamiseen. Fingrid takaa vahvistamansa siirrot rajan yli ostamalla ja myymällä sähköä vastakaupoin käyttövuorokauden loppuun. Tarve vastakaupoille voi johtua esimerkiksi voimalaitosten tai verkon keskeytyksistä tai häiriöistä.

Investointitöiden yhteydessä syntyneitä siirtokeskeytyksiä tehtiin koko Suomen alueella, erityisesti Espoossa, Alajärvellä, Korialla, Keminmaassa ja Vanajalla. Siirtokeskeytykset ovat haastavia ja edellyttävät huolellista etukäteissuunnittelua sekä hyvää yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Keskeytyksissä onnistuttiin hyvin.

Sähköjärjestelmän tehotasapainon ylläpidossa tarvittavia reservejä hankittiin Suomesta, muista Pohjoismaista, Virosta ja Venäjältä. Reservien saatavuus oli hyvä, mutta heikkeni kevättulvien aikaan, jolloin vesivoimaloiden säätökykyä ei pystytä hyödyntämään normaaliin tapaan. Reservien hankintakustannukset jäivät selvästi alle budjetoidun tason. Reservien tarjonta on lisääntynyt uusien toimijoiden ja erityisesti kasvaneen kysyntäjouston myötä. Taajuusohjattujen reservien myynti Ruotsiin kasvoi edelleen aiempiin vuosiin verrattuna, ja myyntivolyymit olivat moninkertaisia ostoon nähden. Pohjoismaisen taajuuden laadun heikentymisen korjaamiseksi pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt jatkoivat automaattisen taajuudenpalautuseservin käyttöä. Sitä ylläpidettiin valituilla tunneilla enintään 300 megawattia, josta Fingridin osuus oli enintään 70 megawattia.

Kantaverkon häviöiden määrä väheni edellisestä vuodesta ja oli 1,2 (1,3) terawattituntia. Tämä oli 1,4 (1,4) prosenttia koko siirretyn sähkön määrästä. Syynä häviöiden vähenemiseen oli läpisiirron määrän vähentyminen edelliseen vuoteen verrattuna. Häviöiden vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa pohjoismainen sähköntuotantotilanne, kuten vesivoiman riittävyys.

Sähköjärjestelmän käyttö 2017 2016 2015 2014 2013
Sähkön kulutus Suomessa TWh

85,5

85,1

82,5

83,4

84,0

Fingridin siirtovolyymi TWh

66,2

68,5

67,9

67,1

64,6

Fingridin häviösähkövolyymi TWh

1,2

1,3

1,4

1,3

1,1

Sähkönsiirto Suomi-Ruotsi

         

vienti Ruotsiin TWh

0,4

0,3

0,2

0,15

0,7

tuonti Ruotsista TWh

15,6

15,7

17,8 18,1 12,8

Sähkösiirto Suomi-Viro

         

vienti Viroon TWh

1,7

3,1

5

3,6

1,6

tuonti Virosta TWh

0,9

0,7

0,05

0,05

0,5

Sähkönsiirto Suomi-Norja          

vienti Norjaan TWh

  0,1 0,1 0,1 0,1

tuonti Norjasta TWh

0,3 0,2 0,1 0,1  

Sähkönsiirto Suomi-Venäjä

         

vienti Venäjälle TWh

    0,02    

tuonti Venäjältä TWh

5,8

5,9

3,9

3,4

4,7

Vuoden varrelta

Yhteispohjoismainen käytönsuunnittelutoimisto Kööpenhaminaan

Fingrid varautuu Olkiluoto 3:n liittämiseen kantaverkkoon

Hackathonista ideoita sähköjärjestelmän kehittämiseen

Jäätyvä 2017 -harjoitus korosti yhteistyötä kriisitilanteessa

Geomagneettinen myrsky ei aiheuttanut ongelmia kantaverkossa