Sähköjärjestelmä

Ilmastonmuutos muuttaa niin sähköjärjestelmää kuin asiakaskäyttäytymistä. Tuotanto- ja kulutusrakenteen muutoksen seurauksena sähköntuotanto ja -kulutus on yhä enemmän säästä riippuvaa. Kehittyvä teknologia, reaaliaikainen tieto ja tilannekuvat mahdollistavat ja vaativat uudenlaisia toimintatapoja. EU:n verkkosäännöt, puhtaan energian paketti, pohjoismaisen yhteistyön muodot ja tietosuojan vaatimukset ohjaavat käyttötoimintaamme, jota kehitämme yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Sähkönsiirtoverkko

 

Yhteiskunnalle on tärkeätä, että sähköjärjestelmä toimii luotettavasti ja sähköä on saatavilla joka hetki teollisuuden ja kansalaisten tarpeisiin. Haasteen sähkön saannin huoltovarmuudelle aiheuttaa sään mukaan vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon lisääntyminen, samalla kun säädettävä lauhdetuotanto vähenee. Säädettävä lauhdetuotanto on ollut perinteisesti Suomen huoltovarmuuden kulmakivi. Tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen on löydettäviä uudenlaisia ratkaisuja, joita on otettukin onnistuneesti käyttöön. Myös huoltovarmuuteen ja poikkeustilanteisiin liittyvät näkökohdat on arvioitava uudelleen.

Sähkönkulutus pysyi ennallaan, häiriöitä aiempaa enemmän

Suomen sähkönkulutus nousi noin 2 (0,5) prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähköä kulutettiin vuonna 2018 yhteensä 87,4 (85,5) terawattituntia. Siirsimme Fingridin verkossa sähköä 68,6 (66,2) terawattituntia, mikä vastasi 78,5 (75,5) prosenttia Suomen sähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).

Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät kattamaan vuoden kulutushuipun. Sähkönkulutuksen tuntikeskiteho oli suurimmillaan 28.2.2018, jolloin kulutus nousi 14 062 (14 300) megawattiin. Suomessa tuotettiin sähköä kulutushuipun hetkellä 10 600 megawatin teholla, ja loput 3 460 megawattia tuotiin naapurimaista.

Vuotta 2018 leimasi kuiva kesä, jolloin vesivarantojen vähyys nosti sähkön hintaa Pohjoismaissa. Pohjoismainen hinnannousu lisäsi muun muassa siirtoa Venäjältä Suomeen. Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli vuonna 2018 valtaosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa painopiste oli keväällä ja syksyllä Virosta Suomeen. Muina aikoina vallitseva siirtosuunta oli Suomesta Viroon. Markkinat ohjasivat siirtoa ja vuorokautinen sekä viikoittainen siirtosuunta vaihteli kulloisenkin markkinatilanteen mukaan.

Sähkön tuonnissa Venäjältä oli kasvua vuoteen 2017 verrattuna ja vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnissa oli suurta. Siirtokapasiteettia oli tarjolla lähes täysimääräisesti, lukuun ottamatta tavanomaisia vuosittaisia Viipurin tasasähköaseman sekä Venäjän verkon huoltotöitä. Vientikapasiteettimahdollisuus Venäjälle ei ollut käytössä. Suunniteltuja huoltokatkoja Ruotsin ja Suomen välisillä siirtoyhteyksillä oli edellisvuotta enemmän, mutta Viron ja Venäjän suuntaan tehtiin vain normaalit vuosihuollot.

 

Vastakaupat

1-12/18

1-12/17

10-12/18

10-12/17

Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€

1,9

0,4

1,8

0,1

Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€

0,0

0,1

0,0

0,0

Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä M€

2,2

1,3

0,2

0,0

Vastakaupat yhteensä M€

4,1

1,8

2,0

0,1

 

Suomen kantaverkko toimi vuonna 2018 luotettavasti. Siirtovarmuuden merkityksestä kertoo, että koko maan laajuisessa suurhäiriössä taloudellinen haitta asiakkaille ja yhteiskunnalle olisi suuruusluokaltaan 100 miljoonaa euroa tuntia kohti.

Siirtovarmuutemme ylsi historian parhaaseen tulokseen ja oli 99,9999 (99,9997) prosenttia. Merkittävin siirtovarmuuteen vaikuttanut tapahtuma, oli Fingridin Olkiluodon sähköasemalla tapahtunut tulipalo 18.7.2018, jossa 400 kilovoltin virtamuuntaja vaurioitui. Tulipalon sekä sähköaseman korjaustöiden aikana Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt 1 ja 2 eivät pystyneet syöttämään sähköä kantaverkkoon. Fingrid varoitti 19.7.2018, että sähkön kotimainen tuotanto ja tuonti eivät mahdollisesti riitä kattamaan sähkönkulutusta. Sähköpulatilanteeseen ei kuitenkaan jouduttu.

Lokakuussa Suomen ja Ruotsin välinen Petäjäskoski-Letsi -voimajohto vaurioitui Ruotsin puolella. Viankorjaus kesti huonojen sääolojen vuoksi normaalia kauemmin ja aiheutti merkittäviä vastakauppakustannuksia.

Katsauskauden aikana nostimme häiriönselvitysvalmiuttamme kaksi kertaa. Valmiutta nostetaan ennakoivasti tilanteissa, joissa odotetaan esimerkiksi vaikean säätilan aiheuttavan kantaverkon ylläpitoon haasteita. Tällöin mahdollisesti syntyvät häiriöt voidaan selvittää ja niistä pystytään viestittämään mahdollisimman nopeasti.

Fingridin verkon häiriöistä aiheutunut keskeytysaika kantaverkon liittymispisteissä oli keskimäärin 12,0 (2,2) minuuttia, joka on selvästi 10 vuoden keskiarvoa pidempi aika. Merkittävin syy nousuun on Fingridin Olkiluodon sähköaseman tulipalo. Häiriökeskeytysten aiheuttama haitta (KAH) oli 1,5 (2,8) miljoonaa euroa. Pikajälleenkytkennät mukaan lukien haitan arvo oli 3,6 miljoonaa euroa.

Tasasähköyhteyksien luotettavuus ja käytettävyys oli vuonna 2018 erittäin hyvällä tasolla. Katsauskauden häiriömäärät ja häiriöiden kokonaiskesto olivat huomattavasti vuotta 2017 korkeammalla tasolla. Vuoden merkittävintä yksittäistä häiriötä lukuun ottamatta yhteydet saatiin häiriöiden jälkeen erittäin nopeasti takaisin käyttöön. Vuoden 2018 vastakauppakustannukset jäivätkin noin 140 000 euroon, joka on lähellä poikkeuksellisen hyvää vuoden 2017 tasoa. Merkittävin yksittäinen häiriö tapahtui marraskuussa EstLink 1 -yhteydellä, jonka korjaaminen kesti noin 23 päivää.

 

Vastakauppakustannukset olivat yhteensä 4,1 (1,8) miljoonaa euroa. Vastakauppakustannusten nousuun vaikuttivat Fingridin Olkiluodon sähköaseman tulipalo ja Petäjäskoski-Letsi -voimajohdon häiriöt. Vastakaupat ovat sähkönsiirtojen hallitsemiseksi tehtäviä erikoissäätöjä, joita käytetään kantaverkon lyhytaikaisten pullonkaulojen eli sähkönsiirtoa rajoittavien kohtien poistamiseen. Fingrid takaa vahvistamansa siirrot rajan yli ostamalla ja myymällä sähköä vastakaupoin käyttövuorokauden loppuun. Tarve vastakaupoille voi johtua esimerkiksi voimalaitosten tai verkon keskeytyksistä tai häiriöistä.

Investointitöiden yhteydessä syntyneitä siirtokeskeytyksiä tehtiin koko Suomen alueella. Vaativat siirtokeskeytykset edellyttävät huolellista etukäteissuunnittelua ja tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa.

Sähköjärjestelmän tehotasapainon ylläpidossa tarvittavia reservejä hankittiin Suomesta, muista Pohjoismaista, Virosta ja Venäjältä. Fingridin suoraan ohjattavissa oleva varavoimalaitoskapasiteetti kasvoi vuoden alussa Kyröskosken voimalaitoksen myötä. Reservien saatavuus oli hyvä lukuun ottamatta kevään tulva-aikaa, joka rajoitti vesivoimalaitosten käytettävyyttä reservien ylläpitoon. Uutta tarjontaa, lähinnä kulutusta, on tullut erityisesti taajuusohjattuun häiriöreserviin, jonka markkinoilla hintataso laski selvästi viime vuodesta. Taajuusohjattujen reservien myynti Ruotsiin kasvoi viime vuoteen verrattuna. Pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden sopimuksen mukaisesti lisättiin tunteja, joilla ylläpidetään automaattista taajuudenhallintareserviä, ja reservilajin hankintakustannukset kasvoivat vastaavasti viime vuoteen verrattuna.

Kantaverkon häviöiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 1,2 (1,2) terawattituntia. Tämä oli 1,3 (1,4) prosenttia koko siirretyn sähkön määrästä. Häviöiden vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa pohjoismainen sähköntuotantotilanne, kuten vesivoiman riittävyys.

 

Sähköjärjestelmän käyttö

2018

2017

2016

2015

2014

Sähkön kulutus Suomessa TWh

87,4

85,5

85,1

82,5

83,4

Fingridin siirtovolyymi TWh

68,6

66,2

68,5

67,9

67,1

Fingridin häviösähkövolyymi TWh

1,2

1,2

1,3

1,4

1,3

Sähkönsiirto Suomi-Ruotsi

         

vienti Ruotsiin TWh

1

0,4

0,3

0,2

0,15

tuonti Ruotsista TWh

14,5

15,6

15,7

17,8

18,1

Sähkönsiirto Suomi-Viro

         

vienti Viroon TWh

2,4

1,7

3,1

5

3,6

tuonti Virosta TWh

0,9

0,9

0,7

0,05

0,05

Sähkönsiirto Suomi-Norja

         

vienti Norjaan TWh

0,1  

0,1

0,1

0,1

tuonti Norjasta TWh

0,2

0,3

0,2

0,1

0,1

Sähkönsiirto Suomi-Venäjä

         

vienti Venäjälle TWh

0    

0,02

 

tuonti Venäjältä TWh

7,9

5,8

5,9

3,9

3,4

Vuoden varrelta

Jäätyvä-harjoitukset jalkautuivat maakuntiin

Pohjoismaisilla kantaverkkoyhtiöillä ja alan viranomaisilla yhteinen häiriöharjoitus

Mikä on sähköpula?

Yhteispohjoismaisen käytönsuunnittelun palveluja käyttöön