Kantaverkon kehittäminen ja ylläpito

Kantaverkkoa suunnitellaan aina kokonaisuutena ja tulevaisuutta ajatellen. Fingridin verkkovisio ulottuu tällä hetkellä vuoteen 2040 asti. Verkkovisio on näkemys pääsiirtoverkon kehittämistarpeista pitkällä aikavälillä, ja se pitää sisällään nykyisten hankkeiden jälkeiset suunnitelmat. Tavoitteenamme on tehdä investoinnit siirtoverkkoon tehokkaasti sekä kansantalouden ja verkon kunnon kannalta oikeaan aikaan. Suunnittelemme siirtoverkkoa tulevien vuosikymmenien tarpeisiin, rakennamme ja kunnostamme verkkoa turvallisesti ja joustavasti vastaamaan yhteiskunnan sähköntuotanto- ja -kulutustarpeita. 

Visio pohjautuu näkemyksiin tulevista haasteista sekä tuotannon ja kulutuksen muutosten aiheuttamista tarpeista sähkönsiirrossa. Tällä hetkellä verkkovisiota hallitsee siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin, joiden kilpailukyky paranee kaiken aikaa. Tämä merkitsee yhä suurempia, mutta samalla ajallisesti vaihtelevampia siirtotarpeita etenkin Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä.

 

Kantaverkon suunnittelua tehdään markkinalähtöisesti. Sähkömarkkinoiden toimiessa niistä hyötyvät kaikki: laajat ylikansalliset markkinat ja vahvat siirtoyhteydet tehostavat kilpailua ja varmistavat, että sähkö tuotetaan aina tehokkaimmalla tavalla. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisen siirtoyhteyden rajoitus voi maksaa kuluttajille useita miljoonia euroja vuorokaudessa. Siirtoverkon vahvistaminen sisäisesti ja maan rajoilla parantaa markkinoiden toimintaa. Vahvassa siirtoverkossa sähkö voi vapaasti virrata sinne, missä sille on suurin kysyntä.

Valmistuneet ja meneillään olevat hankkeet

Vuonna 2018 rakensimme voimajohtoja ja sähköasemia laajalti eri puolilla Suomea. Otimme käyttöön Lieto–Forssa-, Elovaara–Pinsiö-, Onnela–Vuoksi-, Vanaja–Tikinmaa-, Vihtavuori–Koivisto- ja Koria–Yllikkälä-voimajohdot. Yhteensä voimajohtoja rakennettiin noin 250 kilometriä. Sähköasemahankkeita valmistui 7 kappaletta (Hikiä, Huutokoski, Lieto, Porvoo, Iisalmi, Vuoksi ja Rännäri).

Biotuotetehdas tarvitsi uutta Vihtavuori-Koivisto-yhteyttä

Otimme käyttöön 110 kilovoltin Vihtavuori–Koivisto -voimajohdon tammikuussa 2018. Voimajohdon pituus on noin 26 kilometriä ja se rakennettiin nykyisen Jyväskylä/Vihtavuori-Äänekoski/Koivisto -voimajohdon rinnalle Metsä Groupin Äänekosken uutta biotuotetehdasta varten.

Rautarouva II

Imatralta Turkuun kulkevalle kokonaisuudelle on annettu historiaa kunnioittava nimi, Rautarouva II. Itsenäisyytemme alkuaikoina ajateltiin, että Imatran vesivoimala tuottaisi jatkuvasti riittävästi sähköä koko Suomen tarpeiksi. Nykyään sen kokonaisteho, 192 megawattia, kattaa vain pienen osan noin 15 000 megawatin kulutushuipusta. Kantaverkko on muuttunut ajan mukana.

Voimajohtoyhteys uusitaan vaiheittain, väleillä Lieto–Forssa, Koria–Yllikkälä ja Hikiä–Orimattila. Viimeisetkin osat 1920-luvun lopulla Imatran ja Turun välille rakennetusta Suomen ensimmäisestä suurjännitelinjasta, Rautarouvasta, puretaan ensi vuonna.

Turun läheltä Liedosta Forssaan kulkeva 400 kilovoltin + 110 kilovoltin, ja kaikkiaan 67 kilometrin pituinen yhteys on jo käytössä. Myös Kouvolan Korian sähköasemalta Lappeenrannan lähelle Yllikkälään kulkeva, uusittu 110 kilovoltin ja 82 kilometrin pituinen yhteys valmistui katsauskauden aikana ja otettiin onnistuneesti käyttöön.

Viimeinen osa vanhaa linjaa korvataan Hikiän ja Orimattilan välille rakennettavalla linjalla, joka valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. Uusi voimajohto kulkee Hikiältä Iso-Hennaan vanhan Rautarouvan reittiä. Iso-Hennasta Orimattilaan rakennetaan 16 kilometriä voimajohtoa uudelle reitille, Lahdentietä mukaillen.

Vuoksen sähköasemalta lähtevät voimajohdot

Joutsenon ja Imatran väliin on rakennettu uusi Vuoksen sähköasema ja sieltä itään ja länteen lähtevät voimajohtolinjat uusitaan. Uusi 110 kilovoltin sähköasema otettiin käyttöön 2018, ja uudet voimajohdot valmistuvat vaiheittain 2018 ja 2019. Kun energiantarve tulevaisuudessa kasvaa, Vuokseen rakennetaan 400 kilovoltin sähköasema, joka voidaan kytkeä Fingridin 400 kilovoltin verkkoon rakenteilla olevan 400/110 kilovoltin Lempiälä–Vuoksi-voimajohdon kautta.

Uusi sähköasema ja johtoreitit itään (Onnelaan) ja länteen (Lempiälään) tulivat ajankohtaiseksi, kun Kemira päätti laajentaa natriumkloraattituotantoaan Joutsenon tehtaalla. Alueella on muutenkin runsaasti teollisuutta, jonka toimintaedellytyksiä investointi parantaa.

Kolmas vaihtosähköyhteys Ruotsiin

Strategisesti tärkeä siirtoyhteyshankkeemme on uusi 400 kilovoltin yhteys Muhoksen Pyhänselästä Keminmaalle ja edelleen Ruotsin puolelle Messauren sähköasemalle. Hankkeessa on menossa tarkempi reittisuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA. Johtoyhteys rakennetaan osissa, yhtä aikaa valtionrajan molemmin puolin. Rajanylityspaikaksi on sovittu Tornionjoen Vuennonkoski. Kaikkiaan Suomen puolelle tulee noin 200 kilometriä uutta voimajohtoa. Hankkeessa pyritään hyödyntämään nykyisiä voimajohtoreittejä mahdollisimman paljon. Hankkeeseen haetaan EU-tukea, ja koko yhteyden arvioidaan valmistuvan vuonna 2025. Vilkkain rakennusvaihe ajoittuu vuosiin 2023–2024.

Tarve rakentaa kolmas vaihtosähköyhteys Ruotsin ja Suomen välille kertoo energiamurroksesta. Suomella on kasvava tarve kytkeytyä naapurimaihin ja vahvistaa samalla pohjoisesta etelään kulkevaa siirtoyhteyttä. Vahvistus mahdollistaa osaltaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen sähköntuotannossa, mutta myös Pohjois-Suomessa tuotetun tuulivoiman siirron Etelä-Suomeen.

 

Investointipäätökset ja suunnitellut investoinnit

Tänä vuonna yleissuunnitteluvaiheessa on 600 kilometriä uutta voimajohtoa, mikä on toimintamme ennätysmäärä. Hankkeemme etenevät rakennusvaiheeseen seuraavina vuosina.

Metsälinja vahvistaa pohjois-eteläsuuntaisia sähkönsiirtoyhteyksiä

Suomen sähkönkulutus on keskittynyt eteläiseen Suomeen, jonne Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa tuotettua sähköä siirretään palvelemaan sähkönkuluttajien tarpeita. Etelä-Suomen lämpövoimalaitosten sähköntuotanto on vähenemässä, ja se korvautuu pohjoisesta siirrettävällä edullisella ja hiilineutraalilla energiantuotannolla. Lisäksi Fingrid suunnittelee yhteistyössä Ruotsin kantaverkkoyhtiön kanssa maiden välisen kolmannen sähkönsiirtoyhteyden rakentamista, joka valmistuu vuonna 2025. Nämä muutokset kasvattavat entisestään pohjois-eteläsuuntaisen sähkönsiirron tarvetta.

Yleissuunnitteluvaiheessa oleva, Metsälinjaksi nimeämämme voimajohto on järeämpi ja nykyaikaisempi kuin aiemmin Keski-Suomesta Ouluun kulkenut voimajohto. Se on noin 310 kilometriä pitkä 400 kilovoltin linja.

Suunnitelman mukaan Metsälinjan rakentaminen alkaa syksyllä 2019, ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2022 loppuun mennessä.

Pohjois-Karjalan verkkovahvistukset

Uusimme Pohjois-Karjalassa 110 kilovoltin voimajohtoja väleillä Uimaharju–Pamilo, Kontiolahti–Uimaharju ja Kontiolahti–Pamilo. Kontiolahden kunnan ja Joensuun kaupungin alueille sijoittuvat 1960-luvulla rakennetut voimajohdot ovat ikääntyneitä, eikä niiden siirtokyky ole riittävä. Kantaverkon vahvistamisen myötä voimajohdot pystyvät vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeisiin.

Pohjois-Karjalan verkkovahvistukset ovat yleissuunnitteluvaiheessa. Ensimmäinen hanke, joka kattaa Uimaharjun ja Pamilon välisen matkan, rakennetaan vuoden 2019 tammi-syyskuun aikana. Toisena uusitaan Kontiolahden ja Uimaharjun välinen osuus, jonka työt alkavat kesällä 2019. Kolmannessa vaiheessa uusitaan Kontiolahti–Pamilo-voimajohto. Kaikkiaan voimajohtoja uusitaan 112 kilometrin pituudelta. Pamiloon rakennetaan uusi sähköasema, ja Kontiolahden ja Uimaharjun sähköasemat päivitetään. Urakan arvioidaan olevan valmis vuonna 2022.

 

Investointipäätökset

Oulujoen verkon kehittäminen

Uudistamme 1950-luvulla rakennettua ja käyttöikänsä loppua lähestyvää Oulujoen alueen sähköverkkoa. Verkon uudistustyöt käynnistyvät kahden sähköaseman uusimisella ja yhden aseman laajennuksella sekä rakentamalla uudet 400 kilovoltin+110 kilovoltin voimajohdot Pyhänselän ja Nuojuakankaan välille.

Verkon kehittämistä olemme suunnitelleet tiiviissä yhteystyössä asiakkaidemme eli alueen sähköntuottajien ja alueellisten jakeluverkkoyhtiöiden kanssa. Alueella tuotetaan sähköä erityisesti vesivoimalla, ja olemassa olevien tuulivoimaloiden lisäksi alueelle on suunnitteilla uusia tuulivoimahankkeita. 

Verkon uusimisen myötä kantaverkon jännitetaso alueella muuttuu 220 kilovoltista 110 kilovolttiin. Muun verkon kanssa yhtenäinen jännitetaso mahdollistaa yksinkertaisemman ja kokonaisuuden kannalta edullisemman verkkorakenteen. 

Oulujoen verkkoa uusimme vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa, vuosina 2020­–2022, rakennamme Muhoksen Pyhänselän ja Vaalan Nuojuan sähköasemien välisen osuuden. Tässä vaiheessa laajennamme Pyhänselän sähköasemaa ja uusimme Nuojuan ja Utasen asemat. Pyhänselän ja Nuojuan välille rakennetaan uusi, noin 45 kilometrin pituinen voimajohto, jonka reitistä suurin osa sijoittuu nykyisten voimajohtojen länsipuolelle. Yhteys toteutetaan siten, että osa siitä voidaan ottaa myöhemmin 400 kV:n käyttöön, kun Pohjois- ja Etelä-Suomen välille tarvitaan lisää siirtokapasiteettia.

Historiallinen Imatran sähköasema uusitaan maisema-arvoja kunnioittaen

Kantaverkon ensimmäinen sähköasema Imatrankosken historiallisessa ympäristössä on edelleen tärkeä osa Etelä-Karjalan sähkönsiirtoverkkoa. Asema palvelee alueen vesivoimalaitoksia ja teollisuutta, ja siltä on rajayhteys Venäjälle. Alun perin vuonna 1929 valmistunutta Imatran 110 kilovoltin asemaa on laajennettu ja uusittu vuosien saatossa. Alkuperäisestä asemasta on jäljellä vielä joitain perustuksia ja rakenteita.

Imatran sähköaseman uudistus toteutetaan historiallista ja suojeltua ympäristöä kunnioittaen. Sähköaseman vieressä sijaitsevat Imatran vesivoimalaitoksen rakennushistoriallisesti merkittävät ja yleiskaavassa suojelluiksi merkityt alkuperäiset rakennukset. Hankkeen on tarkoitus valmistua vuonna 2020.

Helsingin sähkönsiirtoratkaisua selvitetään

Pääkaupunkiseudun sähkönsaannin turvaamiseksi haemme uudenlaista toimintamallia, missä Helsingin kaupunki, alueen jakeluverkkoyhtiö Helen Sähköverkko ja Fingrid toteuttavat yhteistyössä pääkaupunkiseudun sähkönsyöttöä palvelevan ja maankäyttöä helpottavan infrastruktuurihankkeen. Tähän liittyen Fingrid varautuu rakentamaan uuden 400 kilovoltin kaapeliyhteyden Länsisalmesta Viikinmäkeen siten, että se olisi käytössä jo 2020-luvun puolivälissä.

Osapuolet ovat sitoutuneet yhdessä laatimaan selvityksen sähköverkkoratkaisusta, jonka avulla Helsingin kaupungin yleis- ja asemakaavojen sekä Vihdintien bulevardin toteutukseen voidaan varautua sekä toteuttaa sujuva suunnitteluprosessi. Alustavien laskelmien mukaan kokonaisuuden kannalta kustannustehokas ratkaisu on rakentaa uusi 400 kilovoltin kaapeliyhteys Länsisalmesta Viikinmäkeen, mikä puolestaan edesauttaa maankäyttöä tehostavia ratkaisuja – useissa tapauksissa kaapelointeja – 110 kilovoltin jakeluverkossa.

Puhtaasti Helsingin sähkönkulutus- ja tuotantoennusteisiin perustuen kaapeliyhteys tarvittaisiin noin vuonna 2035. Fingrid on kuitenkin valmis aikaistamaan uuden kantaverkon 400 kilovoltin kaapeliyhteyden ja sähköaseman rakentamista, mikäli Helsingin kaupunki ja Helen Sähköverkko osallistuvat tältä osin hankkeen kustannuksiin.

Osapuolten yhteisenä tavoitteena on, että alueen sähköverkkohankkeet voidaan toteuttaa kaupunkirakentamishankkeisiin yhteensovittaen 2020-luvun aikana. Toimintavuonna suunniteltiin kaapeliyhteyden vaihtoehtoisia reittejä, ja laadittiin selvitys hankeen ympäristövaikutuksista.

 

Kunnossapito

Fingridin vuonna 2017 kilpailuttamat sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapidon sekä toisiolaitteiden perus- ja erikoiskunnossapidon kolmivuotiset sopimukset käynnistyivät vuoden 2018 alussa.

Peruskunnossapitokauden ensimmäisenä vuotena järjestettiin sekä voimajohto- että sähköasemakunnossapidon viankorjausvalmiutta ylläpitäviä viankorjausharjoituksia. Harjoitukseen osallistui voimajohtokunnossapidon osalta noin 40 henkilöä ja sähköasemakunnossapidon osalta noin 110 henkilöä.

Kunnossapidon huippusuoriutuja

Menestyimme jälleen erinomaisesti ITOMS (The International Transmission Operations & Maintenance Study) -tutkimuksessa. Saimme ainoana yhtiönä sekä sähköasema- että voimajohtokunnossapidon Top Performer -maininnat. ITOMS-tutkimuksessa arvioidaan kunnossapidon tehokkuutta, jota mitataan muun muassa vertaamalla kunnossapidon kustannuksia ja käyttöhäiriötasoa. Vertailuun osallistuu 28 verkkoyhtiötä ympäri maailmaa. Fingrid menestyi erityisen hyvin voimajohtojen tarkastus- ja kunnossapitotöissä sekä kytkinlaitteiden ja sähköasema-alueen kunnossapidossa.

 

Fingrid on omaa luokkaansa kunnossapidon tehokkuudessa.

Fingrid panostaa vahvasti muun muassa työturvallisuuden kehittämiseen, digitalisaatioon ja älykkäisiin järjestelmiin. Yksi merkittävimmistä strategisista kehitysohjelmista on sähköasemien digitalisointi, jolla saavutetaan merkittävästi lisää tietoa komponenttien kunnosta sekä optimoidaan investointi- ja kunnossapitokuluja.

Työturvallisuus

 Fingridin pitkäaikaisena tavoitteena on ollut työmaiden työturvallisuuskulttuurin parantaminen ja sen myötä nolla tapaturmaa -tavoitteen täyttyminen.

Yhtiön omalle henkilökunnalle ei sattunut vuonna 2018 yhtään poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa (2). Palvelutoimittajille sattui 4 (9) poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Poissaoloon johtaneista työtapaturmista yksikään ei johtanut yli 30 päivän sairauspoissaoloon. Palvelutoimittajien ja Fingridin henkilökunnan yhdistetty työtapaturmataajuus laski merkittävästi edelliseen vuoteen nähden ja oli 3,2 (8,5).

Fingridin työturvallisuuden kehityshankkeessa

  • parannettiin turvallisia työtapoja
  • tehtiin erilaisia koulutusanimaatioita lisätyömaadoittamisesta ja korkealla työskentelystä
  • päivitettiin Fingridin verkkokoulu ja käännettiin se viidelle lisäkielelle
  • koulutettiin henkilöstöä työturvallisuusasioissa
  • kehitettiin työturvallisuuden, laadun ja ympäristöasioiden mobiiliraportointijärjestelmää
  • julkaistiin kaksi Turvallisilla linjoilla -lehteä ja
  • järjestettiin turvallisuushavaintokampanja ja työturvallisuusseminaari

Vuoden varrelta

Sähköasemakin voi olla taideteos - arkkitehtuuripalkintoja Fingridin Länsisalmen sähköasemalle

Digitaalinen sähköasema helpottaa kunnonhallintaa