Kantaverkon kehittäminen ja ylläpito

Sähköjärjestelmä käy läpi ennennäkemätöntä murrosta. Fingridin tähtäimessä ovat tehokkaasti toimivat Itämeren alueen sähkömarkkinat, jotka turvaavat sähkön toimitusvarmuuden kaikissa olosuhteissa. ”Tulevaisuuden puhdas sähköjärjestelmä” vaatii kantaverkolta vahvoja siirtoyhteyksiä toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla.

Sähköjärjestelmäinvestointeja tehdessä ajoitus on kaikki kaikessa–Fingrid haluaa valita tarkoin ne ajankohdat, jolloin kantaverkkoa päivitetään ja välttää yli-investoinnit. Yhtiön käytössä oleva tehokas kilpailutusmalli takaa sen, että verkkoa pystytään rakentamaan kohtuulliseen hintaan. Yhtiön investoinnit ovat tulevina vuosina noin 100 miljoonan euron luokkaa vuodessa. Näin verkko pysyy kunnossa, eikä investoinneista aiheudu paineita kantaverkkohinnoittelun korotuksille.

Fingridin kantaverkon omaisuuden hallinta on kansainvälisesti arvioituna maailman huippuluokkaa. Fingrid sijoittui keväällä kansainvälisessä omaisuuden hallinnan tehokkuutta mittaavassa ITAMS (International Transmission Asset Management Study) -vertailussa kärkisijoille, kuten jo useana vuonna aiemmin.

Haluamme rakentaa tulevaisuuden verkkoa. Tämä tarkoittaa, että nykyisiä voimajohtoja uudistettaessa verkkoratkaisu useimmiten muuttuu. Tärkeä osa tulevaisuutta on yhä lisääntyvä digitaalisuus. Fingrid on käynnistämässä ensimmäisiä digitaalisia sähköasemiaan, joissa IoT (Internet of Things) on kantavana voimana. IoT tulee muuttamaan myös vanhoja sähköasemia.

Meneillään olevat hankkeet

Kaikkiaan vuoden 2017 aikana käynnissä oli yhteensä 22 sähköasemahanketta ja 16 voimajohtohanketta tai johtojärjestelyä.

Suurimmat meneillään olevat hankkeet liittyvät ikääntyneen Rautarouva-yhteyden uudistamiseen, suurien tuotantolaitosten verkkoon liittämiseen ja suurkaupunkien sähkövarmuuden ylläpitoon.

Kantaverkon vanhimman osan eli Rautarouvan uusiminen Forssasta Lietoon ja Yllikkälästä Korialle eteni suunnitellusti. Hankkeen odotetaan valmistuvan alkuvuodesta 2018. Korian sähköaseman uudistaminen ja siihen liittyvät muut hankkeet ovat osa kantaverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmaa.

Uusi 400 + 110 kilovoltin voimajohto on rakenteilla Hausjärvellä sijaitsevan Hikiän sähköaseman ja Orimattilan Pennalaan rakennettavan uuden Orimattilan sähköaseman välille. Hikiän ja Iso-Hennan välillä oleva vanha voimajohto puretaan ja korvataan uudella voimajohdolla. Voimajohtopylväiden perustustyöt alkoivat joulukuussa 2017, ja jatkuvat pylväskasaukseen ja -pystytykseen sekä johdintöihin. Voimajohto on kokonaisuudessaan valmis joulukuussa 2019.

Olkiluodon vanhentunut ja käyttövarmuudeltaan riittämätön 400 kilovoltin kytkinlaitos uusitaan Eurajoella ja se valmistuu vuoden 2019 aikana. Myös Inkoon 400 kilovoltin sähköaseman uusiminen on aloitettu, ja se valmistuu vuoden 2019 aikana.

Fingrid rakentaa uuden 110 kilovoltin voimajohdon Äänekoskelta Laukaaseen. Äänekoskelle valmistunut Metsä Groupin biotuotetehdas tuottaa sähköä yli kaksi kertaa oman tarpeen. Tehtaan tuottama sähkö siirretään kantaverkossa eteenpäin, jota varten rakennettiin uusi voimajohto. Laukaan Vihtavuoren ja Äänekosken Koiviston sähköasemien välille sijoittuva 26 kilometrin pituinen Vihtavuori-Koivisto-voimajohto rakennettiin olemassa olevien johtojen rinnalle. Voimajohtohanke ja tarvittavat sähköasemalaajennukset valmistuu  tammikuussa 2018.

Länsisalmen sähköaseman 400 kilovoltin kytkinlaitoksen laajennus eteni aikataulussaan. Vantaalla sijaitsevan Länsisalmen sähköaseman sijainti on keskeinen, sillä aseman kautta siirretään sähköä Fingridin kantaverkosta helsinkiläisille ja vantaalaisille sähkönkäyttäjille. Alueen sähkönkulutus on kasvanut, joten Fingrid laajentaa Länsisalmen sähköasemaa ja varmistaa näin pääkaupunkiseudun sähkönsyöttöä. Hanke valmistui vuoden 2017 lopussa.

Espoon sähköasemalla otettiin käyttöön Fingridille toimitettu tehomuuntaja. Muuntajalla varmistetaan siirtokapasiteetin riittävyys Espoon seudulla myös tulevaisuudessa, ja se helpottaa verkon käyttötilanteita Etelä-Suomen alueella.

Huutokosken varavoimalaitoksen perusparannushankkeen käyttöönotot saatiin aikataulussa päätökseen marraskuussa 2017. Huutokosken varavoimalaitoksen perusparannushankkeessa uusittiin vanhentuneita järjestelmiä ja parannettiin laitoksen ympäristöturvallisuutta. Haastavaan hankkeeseen sisältyi kaiken kaikkiaan 16 erillisurakka- ja laitetoimitushankintaa sekä lukuisa määrä erillisiä, täydentäviä palvelu- ja komponenttihankintoja ja purkutöitä.

Investointipäätökset

Vuoden 2017 aikana tehtiin useita kantaverkon ylläpitoon ja kehittämiseen liittyviä investointipäätöksiä.

Fingrid päätti loppuvuodesta Pohjois-Karjalan sähköverkon kunnostamisesta. Suunnitelmaan sisältyy sekä voimajohtojen että sähköasemien rakentamista. Tarpeettomaksi jäävä 36 kilometrin pituinen voimajohto puretaan ja sen alla olevat maa-alueet palautetaan maa- ja metsätalouskäyttöön. Pohjois-Karjalassa sähkön tuotanto ja kulutus ovat etäällä toisistaan ja sähkön siirtomatkat ovat usein pitkiä. Vahva ja luotettava kantaverkko palvelee Fingridin asiakkaita ja lopulta siis kaikkia alueen sähkönkäyttäjiä.

Joensuun pohjoispuolelle sijoittuvan hankekokonaisuuden investointikustannukset ovat lähes 32 miljoonaa euroa. Fingridin tekemä investointipäätös on laaja kokonaisuus, joka sisältää kolmen pääosin 1960-luvulla rakennetun voimajohdon uusimisen. Johtojen yhteispituus on noin 112 kilometriä ja ne sijoittuvat Joensuun pohjoispuolelle Joensuun ja Kontiolahden kuntien alueelle. Hankkeet toteutetaan useassa eri projektissa ja kokonaisuus valmistuu vuonna 2021.

Investointipäätöksiin kuuluu myös neljän vanhentuneen sähköaseman uusiminen. Uudessakaupungissa, Oulussa, Jyväskylässä ja Kajaanissa sijaitsevat sähköasemat modernisoidaan ja parannetaan alueiden käyttövarmuutta. Hankkeet valmistuvat vuoden 2019 aikana.

Kunnossapito

Kunnossapito on jatkuvasti ennakoivampaa ja digitaalisempaa. Fingridille on aina ollut kriittisen tärkeää hoitaa mahdolliset huoltotoimenpiteet siten, että aiheutuvat haitat minimoidaan. Digitaalisuus auttaa pitämään kustannukset ja keskeytysajat pieninä, ja parhaassa tapauksessa eliminoimaan ne kokonaan. Tavoitteena on, että huollon takia ei keskeytyksiä tule lainkaan.

Fingrid kilpailutti vuoden 2017 aikana sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapidon sekä toisiolaitteiden perus- ja erikoiskunnossapidon. Uudet kolmivuotiset sopimuskaudet alkavat vuoden 2018 alussa ja jatkuvat vuoden 2020 loppuun.

Tulevaisuuden kantaverkko – suunnitellut investoinnit:

Suomen sähkönkulutus on keskittynyt eteläiseen Suomeen, joka on jatkossa sähkön riittävyydeltään alijäämäinen, vielä Olkiluoto 3 -voimalaitoksen valmistumisen jälkeenkin. Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa tuotettu sähkö on siirrettävä etelään palvelemaan teollisuuden ja kuluttajien tarpeita. Pohjoisen ja etelän välille tarvitaan vahvat siirtoyhteydet. Siirtokapasiteetin riittämättömyys voi johtaa siihen, että Suomi on tulevaisuudessa jaettava kahdeksi hinta-alueeksi.

Lisääntyvä tuuli- ja ydinvoimatuotanto kasvattavat Pohjois-Suomen sähkön tuotannon ylijäämää erityisesti silloin, kun Pohjois-Suomessa on tuulista. Tämänhetkisten arvioiden mukaan Suomeen rakennetaan vuoteen 2025 mennessä uutta tuulivoimaa noin 2 800 megawattia, josta noin 1 900 megawattia tuotetaan pääasiassa pohjoisessa länsirannikolla. Myös Fennovoiman 1 200 megawatin ydinvoimahanke sijaitsee sähkön siirron kriittisen P1-leikkauksen pohjoispuolella.

Ruotsi on Pohjoismaiden suurin tuulivoimatuottaja. Merkittävä osa tästä tuotannosta sijaitsee Pohjois-Ruotsissa, josta se on siirrettävä etelään. Uuden, vuonna 2025 valmistuvan Suomen ja Ruotsin välisen siirtoyhteyden myötä ruotsalaista tuulivoimatuotantoa siirtyy nykyistä enemmän myös Suomen puolelle.

Fingrid pyrkii varmistamaan riittävän siirtokyvyn tulevaisuudessa neljällä vahvalla 400 kilovoltin siirtoyhteydellä pohjoisesta etelään. Lisäksi suunnitteilla on vaihtosähköyhteys Ruotsista Suomeen ja Merenkurkun tasasähköyhteys Vaasan seudulta Ruotsiin. Yhteyksien avulla  varmistetaan puhtaaseen sähköjärjestelmään siirtyminen hallitusti ja turvallisesti.

Satojen miljoonien investointihankkeet

  • Metsälinja 400 kV Oulusta Petäjävedelle. Arvioitu valmistuminen 2022, 85 miljoonaa euroa.
  • Kolmas vaihtosähköyhteys Ruotsista Suomeen viimeistään vuonna 2025, 200 miljoonaa euroa.
  • Merenkurkun tasasähköyhteys Vaasan seudulta Ruotsiin. Arvioitu valmistuminen 2020-luvun loppuun mennessä, arviolta 350–410 miljoonaa euroa.

Oulusta Petäjävedelle kulkevan, Metsälinjaksi nimetyn yhteyden suunnittelu on alkanut, ja rakennustöihin päästään parin vuoden sisällä. Yhteyden pituus on noin 300 kilometriä ja sen siirtokyky on noin 700 megawattia. Investoinnin suuruus on noin 85 miljoonaa euroa. Hankkeen työllistävä vaikutus on noin 500 henkilötyövuotta.

Suomen ja Ruotsin välille rakennetaan kolmas 400 kilovoltin vaihtosähköyhteys viimeistään vuonna 2025. Projekti on Fingridin ja Ruotsin kantaverkkoyhtiön Svenska Kraftnätin yhteishanke. Noin 200 miljoonaa euroa maksava yhteys hyväksyttiin EU:n energiainfrastruktuurin kärkihankkeiden listalle, ja EU-komissio on myöntänyt sille PCI (Projects of Common Interest) -statuksen. Status voidaan myöntää hankkeille, jotka ovat oleellisia EU:n energian sisämarkkinoille ja EU:n energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiselle: edulliselle, toimitusvarmalle ja kestävästi tuotettu energialle.

Uusi yhteys lisää maiden välistä siirtokapasiteettia 800 megawattia.  Fingrid käynnisti toimintavuonna hankkeen ensimmäisen osana Pyhänselkä-Keminmaa voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA). Siirtoyhteys Ruotsiin edellyttää myös Suomen sisäisten yhteyksien vahvistamista, kuten Metsälinjan rakentamista Oulusta Petäjävedelle.

Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt ovat aloittaneet samaan aikaan uuden Merenkurkun tasasähköyhteyden suunnittelun. Uusi, noin 800 megawatin suuruinen yhteys on suunniteltu toteutettavaksi 2020-luvun loppuun mennessä. Merenkurkun yhteys korvaisi käyttöikänsä päähän tulevan Fenno-Skan 1 -tasasähköyhteyden. Suomen puolella uuden yhteyden lähtöpiste olisi Vaasan seudulla. Uudet siirtoyhteydet toisivat markkinahyötyjä koko Itämeren alueelle ja mahdollistavat sähköjärjestelmän muutoksen, johon liittyy merkittävä uusiutuvan sähköntuotannon lisääminen.

Yritysturvallisuus on keskeinen osa Fingridin toimintaa ja sitä ohjaa yhtiön turvallisuuspolitiikka. Fingridin omaisuuden hallinta -toiminnon ja palvelutoimittajien työturvallisuuden hallintaa ohjaavat turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja turvallisuutta koskevat sopimusehdot. Nämä päivitettiin toimintavuonna osana jatkuvaa kehitystoimintaa. Edellisten lisäksi Fingrid on laatinut uuden laajan kehittämisohjelman, jotta vastaavanlaiset tapaturmat voidaan ennaltaehkäistä tulevaisuudessa.  

Turvallisuutta koskevat sopimusehdot päivitettiin. Palvelutoimittajille ja Fingridin henkilökunnalle järjestettiin turvallisuusilmapiirimittaus, perustettiin palvelutoimittajien työturvallisuusryhmä ja käynnistettiin sen toiminta suunnittelemalla tavoitteita. Edellisten lisäksi kehitettiin toimittajavalintaa ja jatkettiin työturvallisuuden, laadun ja ympäristön mobiiliraportointijärjestelmän sekä turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämistä. Kuolemaan johtaneen tapaturman vuoksi laadittiin laaja kehittämisohjelma vastaavanlaisten tapaturmien ennalta ehkäisemiseksi ja tiukennettiin työturvallisuuspoikkeamista seuraavia sanktioita.

Yhtiön omalle henkilökunnalle sattui kaksi poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa 2 (0). Palvelutoimittajille sattui 9 (12) tilastoitavaa työpaikkatapaturmaa, joista yksi oli kuolemaan johtanut työpaikkatapaturma ja 8 poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa. Poissaoloon johtaneista työpaikkatapaturmista kaksi johti yli 30 päivän sairauspoissaoloon. Palvelutoimittajien ja Fingridin henkilökunnan yhdistetty työtapaturmataajuus pysyi samana ja oli 8 (8). Kuolemaan johtaneen tapaturman tutkinnan pohjalta, yhteistyössä toimittajan kanssa, laadittiin ohjelma välittömiä korjaavia toimenpiteitä varten. Fingrid laati laajan kehittämisohjelman, jotta vastaavanlaiset tapaturmat voidaan ennaltaehkäistä tulevaisuudessa. Kehitysohjelman toimenpiteinä on muun muassa valvonnan lisääminen, sanktiokäytäntöjen kiristys, koulutusvideoiden tekeminen sekä korkealla työskentelyn rakenteellisen turvallisuuden kehitys ja ohjeistus.

Työturvallisuus

Yritysturvallisuus on keskeinen osa Fingridin toimintaa ja sitä ohjaa yhtiön turvallisuuspolitiikka. Fingridin omaisuuden hallinta -toiminnon ja palvelutoimittajien työturvallisuuden hallintaa ohjaavat turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja turvallisuutta koskevat sopimusehdot. Nämä päivitettiin toimintavuonna osana jatkuvaa kehitystoimintaa. Edellisten lisäksi Fingrid on laatinut uuden laajan kehittämisohjelman, jotta vastaavanlaiset tapaturmat voidaan ennaltaehkäistä tulevaisuudessa.  

Turvallisuutta koskevat sopimusehdot päivitettiin. Palvelutoimittajille ja Fingridin henkilökunnalle järjestettiin turvallisuusilmapiirimittaus, perustettiin palvelutoimittajien työturvallisuusryhmä ja käynnistettiin sen toiminta suunnittelemalla tavoitteita. Edellisten lisäksi kehitettiin toimittajavalintaa ja jatkettiin työturvallisuuden, laadun ja ympäristön mobiiliraportointijärjestelmän sekä turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämistä. Kuolemaan johtaneen tapaturman vuoksi laadittiin laaja kehittämisohjelma vastaavanlaisten tapaturmien ennalta ehkäisemiseksi ja tiukennettiin työturvallisuuspoikkeamista seuraavia sanktioita.

Yhtiön omalle henkilökunnalle sattui kaksi poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa 2 (0). Palvelutoimittajille sattui 9 (12) tilastoitavaa työpaikkatapaturmaa, joista yksi oli kuolemaan johtanut työpaikkatapaturma ja 8 poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa. Poissaoloon johtaneista työpaikkatapaturmista kaksi johti yli 30 päivän sairauspoissaoloon. Palvelutoimittajien ja Fingridin henkilökunnan yhdistetty työtapaturmataajuus pysyi samana ja oli 8 (8). Kuolemaan johtaneen tapaturman tutkinnan pohjalta, yhteistyössä toimittajan kanssa, laadittiin ohjelma välittömiä korjaavia toimenpiteitä varten. Fingrid laati laajan kehittämisohjelman, jotta vastaavanlaiset tapaturmat voidaan ennaltaehkäistä tulevaisuudessa. Kehitysohjelman toimenpiteinä on muun muassa valvonnan lisääminen, sanktiokäytäntöjen kiristys, koulutusvideoiden tekeminen sekä korkealla työskentelyn rakenteellisen turvallisuuden kehitys ja ohjeistus. 

Vuoden varrelta

Fingrid nimesi pääsiirtolinjat Suomi 100 -juhlavuoden hengessä

Pylväs pystyyn Hämeenlinnassa

Tammiston sähköaseman valoaita hehkuu sinivalkoisissa väreissä

Fingrid julkaisi kesäkuussa luonnoksen kantaverkon kehittämissuunnitelmasta vuosille 2017-2027