Rahoitusvelat, rahoituskulut sekä velkojen rahoitusriskien hallinta

Yhtiö hyödyntää kulloisenkin luottoluokituksen tarjoamat mahdollisuudet kansainvälisillä ja kotimaisilla lainapääoma- ja rahamarkkinoilla. Rahoitus hankitaan markkinaehtoisesti ja hajautetusti useasta eri lähteestä pyrkien tasaamaan takaisinmaksuprofiili. Fingridin voimassa olevat lainasopimukset, velka- tai yritystodistusohjelmat ovat vakuudettomia. Niihin ei myöskään liity mitään taloudellisiin tunnuslukuihin perustuvia kovenantteja. Vuonna 2017 yhtiö laski liikkeelle kymmenen vuoden 100 miljoonan euron suuruisen vihreän joukkovelkakirjan.

Lainat muodostuvat seuraavasti:

14. LAINAT, 1 000 € 2017 2016 Hierarkian taso
  Käyvät arvot Tasearvot % Käyvät arvot Tasearvot %  
               
Pitkäaikaiset              
Joukkovelkakirjalainat 766 069 683 863   791 948 691 662   Taso 2
Lainat rahoituslaitoksilta 138 942 129 541   163 895 151 203   Taso 2
  905 011 813 404 75% 955 843 842 866 76%  
               
Lyhytaikaiset              
Joukkovelkakirjalainat 102 112 101 587   125 885 123 074   Taso 2
Lainat rahoituslaitoksilta 23 817 22 474   23 246 21 662   Taso 2
Muut lainat / Yritystodistukset (kansainväliset ja kotimaiset) 145 116 145 243   120 059 120 128   Taso 2
  271 045 269 304 25% 269 190 264 865 24%  
Yhteensä 1 176 057 1 082 707 100% 1 225 033 1 107 730 100%  
               

Lainojen käyvät arvot pohjautuvat rahavirtojen nykyarvoihin. Eri valuutoissa nostetut lainat on arvostettu kunkin valuutan korkokäyrän perusteella nykyarvoon. Diskonttokorkoon on lisätty yritys- ja lainakohtainen riskipreemio. Valuuttamääräiset lainat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivänä EKP:n julkaisemaan valuuttakurssiin.

Velan erääntymisprofiili
15. LAINOIHIN SISÄLTYVÄT JOUKKOVELKAKIRJALAINAT, 1 000 € 2017 2016
Valuutta Nimellisarvo Eräpäivä Korko Tasearvo  
EUR 20 000 11.04.2017 vaihtuvakorkoinen   20 000
EUR 25 000 11.04.2017 vaihtuvakorkoinen   25 000
EUR 30 000 15.06.2017 3,07%   30 000
EUR 50 000 20.09.2020 vaihtuvakorkoinen 50 000 50 000
EUR 30 000 19.09.2022 vaihtuvakorkoinen 30 000 30 000
EUR 30 000 11.09.2023 2,71% 30 000 30 000
EUR 300 000 03.04.2024 3,50% 299 089 298 961
EUR 100 000 23.11.2027 1,13% 99 286  
EUR 25 000 27.03.2028 2,71% 25 000 25 000
EUR 10 000 12.09.2028 3,27% 10 000 10 000
EUR 80 000 24.04.2029 2,95% 80 000 80 000
EUR 30 000 30.05.2029 2,89% 30 000 30 000
        653 376 628 961
           
JPY 500 000 22.06.2017 1,28%   4 052
        0 4 052
           
NOK 200 000 11.04.2017 5,16%   22 011
NOK 200 000 10.11.2017 5,12%   22 011
NOK 200 000 12.11.2019 5,37% 20 325 22 011
NOK 100 000 16.09.2025 4,31% 10 162 11 006
        30 487 77 039
           
SEK 1 000 000 19.11.2018 vaihtuvakorkoinen 101 587 104 685
        101 587 104 685
Joukkovelkakirjalainat, pitkäaikaiset yhteensä       683 863 691 663
Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset yhteensä       101 587 123 074
Yhteensä       785 449 814 737

Yhtiö toimii joukkovelkakirja-, yritystodistus-, ja lainamarkkinoilla:

•    Pitkäaikaista varainhankintaa varten yhtiöllä on kansainvälinen joukkovelkakirjaohjelma, Medium Term Note Programme ("EMTN-ohjelma"), suuruudeltaan 1,5 miljardia euroa.  

•    Fingridillä on kansainvälinen yritystodistusohjelma, Euro Commercial Paper Programme ("ECP-ohjelma"), suuruudeltaan 600 miljoonaa euroa.

•    Fingridillä on kotimainen yritystodistusohjelma, suuruudeltaan 150 miljoonaa euroa

•    Fingridillä on lisäksi pitkäaikaiset kahdenkeskiset lainasopimukset sekä Euroopan Investointipankin (EIB) että Pohjoismaisen Investointipankin (NIB) kanssa.

Seuraavassa graafissa on kuvattu Fingridin moninaiset velkalähteet. Fingrid hoitaa velkarahoituksensa pääosin kansainvälisiltä joukkovelkakirjamarkkinoilta.

Kokonaisvelka lähteittäin

Yhtiö määrittää nettovelat taseen rahavarojen, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja lainojen erotuksena. Nettovelkojen kehitystä seurataan aktiivisesti.

16. LAINOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA, 1 000 €
  Lainat vuoden kuluessa Lainat yli vuoden kuluttua Yhteensä
Lainat 1.1.2016 236 217 907 232 1 143 448
Rahoituksen rahavirrat -119 917 80 000 -39 917
Valuuttakurssioikaisut -1 192 5 243 4 051
Muut muutokset, joihin ei liity maksua 25 124 149
Siirto lyhytaikaisiin lainoihin 149 732 -149 732 0
Lainat 31.12.2016 264 865 842 866 1 107 731
Rahoituksen rahavirrat -123 806 100 000 -23 806
Valuuttakurssioikaisut -842 210 -632
Muut muutokset, joihin ei liity maksua 0 -586 -586
Siirto lyhytaikaisiin lainoihin 129 086 -129 086 0
Lainat 31.12.2017 269 304 813 404 1 082 707
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat likvidejä sijoituksia joilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla.
Nettovelkojen täsmäytyslaskelma, 1 000 €   2017 2016
Rahavarat   20 303 21 939
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat   63 465 57 790
Lainat – vuoden kuluessa takaisin maksettavat   269 304 264 865
Lainat – yli vuoden kuluttua takaisin maksettavat   813 404 842 866
Nettovelat   998 939 1 028 002
Pääomat ja nettovelkaantuminen

Korkotuotot ja -kulut lainoista ja muista saamisista muodostuvat seuraavasti:

17. KORKOTUOTOT JA -KULUT LAINOISTA JA MUISTA SAAMISISTA, 1 000 € 2017 2016
Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista 312 500
Korkotuotot rahavaroista ja pankkitalletuksista 166 189
Osinkotuotot 5 5
  483 694
     
Korkokulut lainoista -21 843 -27 017
Nettokorkokulut korko- ja valuuttajohdannaisista 4 752 7 261
Voitot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta 656 6 016
Tappiot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta -6 477 -5 346
Nettovaluuttakurssierot lainoista, johdannaisista ja valuuttatileistä -115 -67
Muut rahoituskulut -1 457 -2 248
  -24 484 -21 401
     
Aktivoidut korkokulut, vieraan pääoman menot;    
rahoitusmenokerroin 2 % (liitetieto 11) 1 223 2 016
     
Yhteensä -22 778 -18 691
     

Velkojen markkinariskien hallinta
Fingridin velat ovat sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisia ja niitä on laskettu liikkeeseen useassa valuutassa. Näin ollen ne altistavat yhtiön rahavirran korkoriskille ja valuuttariskille. Fingrid käyttää johdannaissopimuksia suojautumiseen näiltä riskeiltä. Yhtiö pitää lähtökohtaisesti liikkeelle lasketut lainat maturiteettiin saakka eikä siten arvosta taseessa lainoja käypään arvoon tai suojaudu käyvän arvon korkoriskiltä. Sallitut suojausinstrumentit on määritelty rahoitustoiminnan politiikassa ja valittu siten, että ne suojaavat mahdollisimman tehokkaasti kyseisiltä riskeiltä.

Yhtiön toimintavaluutta on euro. Lähtökohtaisesti valuuttariskit ja vieraan valuutan korkoriski suojataan täysimääräisesti. Kustannustehokkuussyistä voidaan jättää suojaamatta riskin määrä, joka realisoituessaan on enintään viisi miljoonaa euroa.

Transaktioriski

Lainat alkuperäisessä valuutassa


Yhtiö laskee liikkeelle velkakirjoja kansainvälisillä ja kotimaisilla raha- ja lainapääomamarkkinoilla. Yhtiön lainat jakautuvat euro- ja ei-euromääräisiin valuuttoihin ja kaikki valuuttamääräiset velat ja niihin liittyvät korkovirrat suojataan valuuttariskeiltä. Valuuttasuojaus tehdään aina täysimääräisesti kunkin velkakirjan liikkeeseenlaskun yhteydessä. Yhtiö käyttää valuutan- ja koronvaihtosopimuksia velkakirjojen valuuttakurssi- ja korkoriskin suojaamiseksi.

Yhtiön liiketoimintoihin liittyvät valuuttariskit ovat vähäiset ja ne on pääosin suojattu. Liiketoiminnan transaktioriskien suojaamiseksi yhtiö on tilikauden aikana käyttänyt valuuttatermiinejä. Johdannaisten yhteenveto on esitetty liitetiedossa 23.

Valuuttakurssimuutosten herkkyyttä mitataan 10 prosentin muutoksena euron ja kyseisen valuutan välillä. Konsernin merkittävin valuutta on Ruotsin kruunu. Jos kruunu olisi 31.12.2017 ollut euroon nähden 10 % heikompi/vahvempi kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, voitto verojen jälkeen olisi ollut 1 000 euroa pienempi / 1 000 euroa suurempi (2016: 1 000 euroa suurempi / 1 000 euroa pienempi). Pääasiallinen tulosvaikutus aiheutuu johdannaisten käyvän arvon muutoksesta. Herkkyysanalyysissa huomioidaan SEK termiinikäyrän vaikutus ja valuuttakurssimuutos.

Rahoituskulut

Korkoriski
Yhtiöllä on vain euromääräistä korkoriskiä yhtiön liiketoiminnasta, varoista ja lainoista. Lainat ovat sekä pääomien ja korkomaksujen osalta täysin valuuttasuojatut ja rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat euromääräiset.

Korkoriskin hallinnassa optimoidaan Energiaviraston määrittelemän regulaatiomallin kautta tuleva liiketoiminnan korkoriski (riskitön korko ns. WACC-mallissa, ks. infolaatikko alla) yhdessä yhtiön nettovelan korkoriskin kanssa.

Liiketoiminnan korkoriski voidaan suojata osittain tai kokonaan suhteessa sähköverkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan. Yhtiön hallitus päättää aina erikseen mahdollisesta liiketoiminnan korkoriskin suojauksesta. Liiketoimintaan sisältyvää korkoriskiä ei ole suojattu vuonna 2017. Fingridin liiketoiminnan korkoriski aiheutuu WACC-mallin riskittömän koron muutoksista. Jos riskitön korko nousee/laskee prosenttiyksikön, niin verojen jälkeinen WACC nousee/laskee 0,9%.

Lainasalkun korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkokustannukset pitkällä aikavälillä. Lähtökohtaisesti yhtiön lainasalkun korkopositio pidetään vaihtuvakorkoisena tavoitellen maksimissaan 12 kuukauden keskimääräistä korkosidonnaisuusaikaa. Lainasalkun korkoriski syntyy markkinakorkojen heilunnasta mikä laskee tai nostaa yhtiön vaihtuvakorkoisten lainojen vuosittaisia korkokustannuksia. Markkinakorkojen noustessa (laskiessa) vaihtuvakorkoisten lainojen korkokustannukset kasvavat (pienenevät). Tämä on ns. rahavirtariski, jota yhtiö suojaa johdannaisilla. Lainasalkun korkoriskin herkkyyttä mitataan Cash Flow at Risk (CFaR) tyyppisellä mallilla, josta Fingridillä on käytössä Autoregressive Integrated Moving Average (ARIMA) - malli. Mallin keskeiset parametrit ovat 3kk ja 6kk Euribor- korot, joiden historiallisten aikasarjojen perusteella simuloidaan Fingridin lainasalkun korkokuluja eteenpäin katsovasti. Positio, josta herkkyysanalyysi on laskettu sisältää konsernin kaikki korolliset lainat, lainasalkun johdannaiset ja ostetut korko-optiot, joilla suojaudutaan äkillisiä koron muutoksia vastaan. Mallin mukaan Fingridin korkokulut tulevat 95% (99%) todennäköisyydellä olemaan enintään 20 (20) miljoonaa euroa seuraavan 12 kuukauden aikana.


 Kohtuullisen tuottoasteen määrittely sääntelyssä ja liiketoiminnan korkoriski
Verkkotoimintaan sitoutuneelle oikaistulle pääomalle hyväksyttävän kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytetään pääoman painotetun keskikustannuksen mallia (Weighted Average Cost of Capital, eli WACC -malli). WACC-malli ilmaisee yrityksen käyttämän pääoman keskimääräisen kustannuksen, jossa painoina ovat oman ja vieraan pääoman suhteelliset arvot. Oman pääoman ja korollisen vieraan pääoman kustannusten painotetun keskiarvon avulla lasketaan koko pääoman kustannus eli sääntelyn mukainen kohtuullinen tuottoaste. Kohtuullinen tuotto lasketaan kertomalla verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma WACC:lla.

WACC post-tax = kohtuullinen tuottoaste yhteisöverojen jälkeen
CE = oman pääoman kohtuullinen kustannus
CD = korollisen vieraan pääoman kohtuullinen kustannus
E = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu oma pääoma
D = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu korollinen vieras pääoma
yvk = voimassa oleva yhteisöverokanta
 
Rr = riskitön korkokanta
DP = vieraan pääoman riskipreemio


Rr = riskitön korkokanta
β velallinen = velallinen beeta-kerroin
Rm = markkinoiden keskimääräinen tuotto
Rm – Rr = markkinariskipreemio
LP = likvidittömyyspreemio

Tämän jälkeen edellä mainittu verojen jälkeinen kohtuullinen tuottoaste oikaistaan voimassaolevalla yhteisöverokannalla. Näin  saadaan laskettua  veroja edeltävä kohtuullinen tuottoaste.

WACC pre-tax = yhteisöveroja edeltävä kohtuullinen tuottoaste

Verkonhaltijalle sovelletaan kiinteää pääomarakennetta, jossa korollisen vieraan pääoman painoarvo on 50% ja oman pääoman 50%. Yhteisöveroja edeltävä (pre-tax) kohtuullinen tuottoaste lasketaan seuraavasti

Rk, pre-tax  = kohtuullinen tuotto ennen yhteisöveroja, euroa
WACC pre-tax = kohtuullinen tuottoaste, prosenttia
E = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu oma pääoma, euroa
D = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu korollinen vieras pääoma, euroa
E + D = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma, euroa


wacc taulukko

*Päivitetään vuoden 2019 lopussa valvontajaksolle 2020-2023 pohjautuen Bloombergin korkoindekseihin A-BBB luottoluokiteltujen infrastruktuurisektorin yhtiöistä


Maksuvalmiusriski
Fingrid altistuu maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskille erääntyvien lainojen, maksujen ja liiketoiminnan kassavirran vaihteluista johtuen. Yhtiön maksuvalmius tulee järjestää siten, että tulevan 12 kuukauden periodin jälleenrahoitustarve pystytään kattamaan 110 prosenttisesti likvideillä varoilla (rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) ja käytettävissä olevilla pitkäaikaisilla sitovilla luottolupauksilla.  

Yhtiöllä on 11.12.2015 allekirjoitettu 300 miljoonan euron valmiusluotto. Valmiusluoton laina-aika on viisi vuotta, minkä lisäksi yhtiöllä on kaksi yhden vuoden jatko-optiota laina-aikaan, jotka molemmat ovat käytetty. Nämä pidensivät valmiusluoton laina-aikaa 11.12.2022 asti. Valmiusluotto on sitova ja nostamaton. Lisäksi yhtiöllä on käytössään yhteensä 50 miljoonan euron ei-sitovat tililimiitit.

Jälleenrahoitusriskiä hallitaan rakentamalla tasainen erääntymisprofiili siten, että pitkäaikaisten lainojen osuus yksittäisenä vuonna on alle 30 prosenttia kokonaisvelasta ja että yhtiön lainasalkun keskimaturiteetin on oltava vähintään kolme vuotta. Jälleenrahoituksen varmistamiseksi yhtiö hyödyntää monipuolisesti eri rahoituslähteitä. Yhtiön korkea luottoluokitus ja hyvät pankki- sekä sijoittajasuhteet mahdollistavat hyvän pääsyn lainapääomamarkkinoille ja siten minimoivat velan jälleenrahoitusriskin ja rahoituskustannukset.

Rahoitustoiminnan vastapuoliriskiä aiheuttavat vastapuolet ovat sijoittamiseen liittyvät vastapuolet (esimerkiksi rahamarkkinarahastot), johdannaissopimusten vastapuolet ja pankkivastapuolet. Yhtiö minimoi vastapuoliriskejä. Pääsääntöisesti luottoluokituskategoriat määrittävät vastapuolilimiitin määrän.

Sopimuksiin perustuvat lainojen lyhennykset ja korkokulut, esitetään seuraavassa taulukossa. Vaihtuvakorkoisten lainojen korkoprosentit on määritetty käyttäen nollakuponkikäyrää. Lyhennykset ja korkosummat eivät ole diskontattuja arvoja. Koronvaihtosopimuksista aiheutuvat rahoituskulut suoritetaan usein nettomääräisinä, sopimusten luonteesta riippuen. Seuraavassa taulukossa ne on esitetty bruttomääräisinä.

18. LAINOJEN LYHENNYKSET JA KORKOMAKSUT SEKÄ RAHOITUSJOHDANNAISTEN SOPIMUKSIIN PERUSTUVAT MAKSUT JA SAATAVAT, JOTKA SUORITETAAN KÄTEISVAROINA, 1 000 €
                 
31.12.2017   2018 2019 2020 2021 2022 2023- Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat -lyhennykset 101 587 20 325 50 000 0 30 000 583 538 785 449
  -korot 18 635 18 404 17 559 17 416 17 386 57 364 146 765
Lainat rahoituslaitoksilta -lyhennykset 21 662 21 662 17 662 17 662 17 662 54 892 151 203
  -korot 2 848 2 512 2 317 2 038 1 695 2 691 14 102
Yritystodistukset -lyhennykset 145 000 0 0 0 0 0 145 000
Tililimiitit -maksut 811 0 0 0 0 0 811
Valuutanvaihtosopimukset -maksut 107 753 23 928 97 140 174 13 193 145 286
Koronvaihtosopimukset -maksut 2 355 1 105 908 1 365 1 712 10 625 18 070
Valuuttatermiinit -maksut 1 270 0 0 0 0 0 1 270
Yhteensä   401 923 87 936 88 544 38 622 68 629 722 302 1 407 956
Valuutanvaihtosopimukset -saatavat 103 397 21 854 438 438 438 11 476 138 041
Koronvaihtosopimukset -saatavat 5 181 5 014 4 584 4 185 3 953 10 846 33 764
Valuuttatermiinit -saatavat 1 167 0 0 0 0 0 1 167
Yhteensä   109 745 26 868 5 022 4 622 4 391 22 323 172 972
Yhteensä   292 178 61 068 83 522 34 000 64 238 699 979 1 234 984
                 
31.12.2016   2 017 2 018 2 019 2 020 2 021 2022- Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat -lyhennykset 123 074 104 685 22 011 50 000 0 514 967 814 737
  -korot 20 874 17 555 17 361 16 398 16 247 68 012 156 447
Lainat rahoituslaitoksilta -lyhennykset 21 662 21 662 21 662 17 662 17 662 72 554 172 866
  -korot 3 264 2 859 2 572 2 305 1 999 4 383 17 382
Yritystodistukset -lyhennykset 120 000 0 0 0 0 0 120 000
Valuutanvaihtosopimukset -maksut 53 453 107 833 23 967 87 118 13 342 198 800
Koronvaihtosopimukset -maksut 2 287 2 204 845 269 370 2 204 8 180
Valuuttatermiinit -maksut 2 214 0 0 0 0 0 2 214
Yhteensä   346 829 256 798 88 419 86 721 36 397 675 463 1 490 626
Valuutanvaihtosopimukset -saatavat 49 434 110 878 22 394 449 449 12 209 195 812
Koronvaihtosopimukset -saatavat 4 933 4 015 3 859 3 662 3 371 8 381 28 221
Valuuttatermiinit -saatavat 2 271 0 0 0 0 0 2 271
Yhteensä   56 638 114 893 26 253 4 111 3 820 20 590 226 304
Yhteensä   290 191 141 905 62 165 82 610 32 577 654 873 1 264 322
             

 Laadintaperiaatteet

Lainat
Nostetut lainat merkitään alun perin taseeseen käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettyinä. Transaktiomenoja ovat yli- ja alihinnat sekä järjestely-, välitys- ja hallinnolliset palkkiot jotka liittyvät välittömästi lainojen nostoon. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon; saadun määrän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa. Lainat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät ja maksetaan takaisin.

Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen osaksi tai kokonaan on todennäköistä. Tällöin palkkio aktivoidaan taseeseen, kunnes laina nostetaan. Jos ei ole näyttöä siitä, että limiittiin kuuluvat lainat tullaan todennäköisesti nostamaan osaksi tai kokonaan, palkkio aktivoidaan maksuvalmiuspalveluista suoritettuna ennakkomaksuna ja jaksotetaan kyseisen limiitin voimassaoloajalle.