Investoinnit

Vuonna 2017 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 111,1 (146,7) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 91,1 (135,8) miljoonaa euroa ja varavoimaan 14,2 (3,3) miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 5,7 (7,5) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin toimintavuonna yhteensä 2,6 (2,4) miljoonaa euroa. Yhtiön investoinnit ovat tulevina vuosina noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Kantaverkon omaisuuden hallinta on Fingridissä kansainvälisesti arvioituna maailman huippuluokkaa. Yhtiö sijoittui keväällä kansainvälisessä omaisuuden hallinnan tehokkuutta mittaavassa ITAMS (International Transmission Asset Management Study) -vertailussa jälleen kärkisijoille.

Kaikkiaan vuoden 2017 aikana käynnissä oli yhteensä 22 sähköasemahanketta ja 16 voimajohtohanketta. Suurimmat meneillään olevat hankkeet liittyvät ikääntyneen Rautarouva-yhteyden uudistamiseen, suurien tuotantolaitosten verkkoon liittämiseen ja suurkaupunkien sähkövarmuuden ylläpitoon.

  • Kantaverkon vanhimman osan uusiminen Forssasta Lietoon ja Yllikkälästä Korialle eteni suunnitellusti. Hanke valmistuu alkuvuodesta 2018.
  • Hausjärvellä sijaitsevan Hikiän sähköaseman ja Orimattilan Pennalaan rakennettavan uuden Orimattilan sähköaseman välille rakennetaan 400 + 110 kilovoltin voimajohto. Voimajohtotyömaa alkoi loppuvuodesta 2017 ja se valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä.
  • Olkiluodon vanhentunut ja käyttövarmuudeltaan riittämätön 400 kilovoltin kytkinlaitos uusitaan Eurajoella ja se valmistuu vuoden 2019 aikana. Myös Inkoon 400 kilovoltin sähköaseman uusiminen on aloitettu, ja se valmistuu vuoden 2019 aikana.
  • Laukaan Vihtavuoren ja Äänekosken Koiviston sähköasemien välille sijoittuva 26 kilometrin pituinen Vihtavuori-Koivisto-voimajohtohankeen rakennustyöt etenivät ja sähköasemalaajennukset valmistuvat alkuvuodesta 2018.
  • Pääkaupunkiseudulla Vantaalla sijaitsevan Länsisalmen sähköaseman 400 kilovoltin kytkinlaitoksen laajennuksella varmistetaan pääkaupunkiseudun sähkönsyöttöä. Hanke valmistui vuoden 2017 lopussa.
  • Espoon sähköasemalla otettiin käyttöön Fingridille toimitettu tehomuuntaja. Muuntajalla varmistetaan siirtokapasiteetin riittävyys Espoon seudulla myös tulevaisuudessa, ja se helpottaa verkon käyttötilanteita Etelä-Suomen alueella.
  • Huutokosken varavoimalaitoksen perusparannushankkeen käyttöönotot saatiin päätökseen loppuvuodesta 2017. Perusparannushankkeessa uusittiin vanhentuneita järjestelmiä ja parannettiin laitoksen ympäristöturvallisuutta.

Suomen sähkönkulutus on keskittynyt eteläiseen Suomeen, jossa ei ole riittävästi sähköntuotantoa suhteessa kulutukseen. Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa tuotetaan tulevaisuudessa yhä enemmän sähköä, ja se on siirrettävä etelään teollisuuden ja kuluttajien käytettäviksi. Tämä vaatii pohjoisen ja etelän välille vahvat siirtoyhteydet. Fingridillä on valmisteilla kolme sähkömarkkinoiden toimintaa edistävää siirtoyhteyttä:

  • Oulusta Petäjävedelle kulkevan, Metsälinjaksi (400 kV) nimetyn yhteyden suunnittelu on alkanut, ja rakennustyöt alkavat parin vuoden kuluessa. Yhteyden pituus on noin 300 kilometriä ja sen siirtokapasiteetti on noin 700 megawattia. Arvioitu valmistumisaika on vuonna 2022.
  • Suomen ja Ruotsin välille rakennetaan kolmas 400 kilovoltin vaihtosähköyhteys viimeistään vuonna 2025. Projekti on Fingridin ja Ruotsin kantaverkkoyhtiön Svenska Kraftnätin yhteishanke. Yhteys lisää maiden välistä siirtokapasiteettia 800 megawattia. Yhteys on hyväksytty EU:n energiainfrastruktuurin kärkihankkeiden listalle, ja EU-komissio on myöntänyt sille PCI (Projects of Common Interest) -statuksen.
  • Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt ovat aloittaneet uuden Merenkurkun tasasähköyhteyden suunnittelun. Noin 800 megawatin suuruinen yhteys on suunniteltu toteutettavaksi 2020-luvun loppuun mennessä. Merenkurkun yhteys korvaa käyttöikänsä päähän tulevan Fenno-Skan 1 -tasasähköyhteyden.

Fingrid julkaisi kesäkuussa kantaverkon kehittämissuunnitelman vuosille 2017 - 2027. Suunnitelma perustuu asiakkaiden kanssa yhteistyössä laadittuihin alueellisiin verkkosuunnitelmiin. Suunnitelmassa on otettu huomioon myös Itämeren alueen kehittämissuunnitelma sekä koko Euroopan laajuinen kymmenvuotinen verkkosuunnitelma.

Fingrid kilpailutti vuoden 2017 aikana sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapidon sekä toisiolaitteiden perus- ja erikoiskunnossapidon. Uudet kolmivuotiset sopimuskaudet alkoivat vuoden 2018 alussa ja jatkuvat vuoden 2020 loppuun.

Yhtiön omalle henkilökunnalle sattui katsauskaudella kaksi poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa 2 (0). Palvelutoimittajille sattui 9 (12) tilastoitavaa työpaikkatapaturmaa, joista yksi oli kuolemaan johtanut työpaikkatapaturma ja 8 poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa. Poissaoloon johtaneista työpaikkatapaturmista kaksi johti yli 30 päivän sairauspoissaoloon. Palvelutoimittajien ja Fingridin henkilökunnan yhdistetty työtapaturmataajuus pysyi samana ja oli 8 (8).

Yritysturvallisuus on keskeinen osa Fingridin toimintaa ja sitä ohjaa yhtiön turvallisuuspolitiikka. Fingridin omaisuuden hallinta -toiminnon ja palvelutoimittajien työturvallisuuden hallintaa ohjaavat turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja turvallisuutta koskevat sopimusehdot. Nämä päivitettiin toimintavuonna osana jatkuvaa kehitystoimintaa. Edellisten lisäksi Fingrid on laatinut uuden laajan kehittämisohjelman, jotta vastaavanlaiset tapaturmat voidaan ennaltaehkäistä tulevaisuudessa.