Investoinnit

Vuonna 2018 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 92,7 (111,1) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 85,1 (91,1) miljoonaa euroa ja varavoimaan 2,9 (14,2) miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 4,0 (5,7) miljoonaa euroa. Yhtiön investoinnit säilyvät tulevina vuosina suuruusluokaltaan nykyisellä tasolla. Kantaverkkoa suunnitellaan aina kokonaisuutena ja tulevaisuutta ajatellen. Fingridin verkkovisio ulottuu tällä hetkellä vuoteen 2040 asti. Verkkovisio on näkemys pääsiirtoverkon kehittämistarpeista pitkällä aikavälillä, ja se pitää sisällään nykyisten hankkeiden jälkeiset suunnitelmat. Tavoitteena on tehdä investoinnit siirtoverkkoon tehokkaasti sekä kansantalouden ja verkon kunnon kannalta oikeaan aikaan. Kantaverkon kunnossapito on Fingridissä kansainvälisesti arvioituna maailman huippuluokkaa. Yhtiö sijoittui kärkisijoille ITOMS (The International Transmission Operations & Maintenance Study) –tutkimuksessa ja sai ainoana yhtiönä sekä sähköasema- että voimajohtokunnossapidon Top Performer -maininnat. ITOMS-tutkimuksessa arvioidaan kunnossapidon tehokkuutta, jota mitataan muun muassa vertaamalla kunnossapidon kustannuksia ja käyttöhäiriötasoa. Voimajohtoja ja sähköasemia rakennettiin vuonna 2018 laajalti eri puolilla Suomea. Yhteensä voimajohtoja rakennettiin noin 250 kilometriä. Sähköasemahankkeita valmistui seitsemän kappaletta. Suurimmat meneillään olevat hankkeet liittyvät ikääntyneen Rautarouva-yhteyden uudistamiseen, teollisuuden ja tuotantolaitosten verkkoon liittämiseen ja Ruotsin yhteyden vahvistamiseen:

  • Laukaan Vihtavuoren ja Äänekosken Koiviston sähköasemien välille sijoittuva 26 kilometrin pituinen Vihtavuori-Koivisto-voimajohto otettiin käyttöön tammikuussa 2018.
  • Rautarouva-yhteydestä Kouvolan Korian sähköasemalta Yllikkälään, Lappeenrannan lähelle kulkeva, uusittu 82 kilometriä pitkä yhteys valmistui katsauskauden aikana, ja otettiin käyttöön.
  • Viimeinen osa vanhaa Rautarouva-linjaa korvataan Hikiän ja Orimattilan välille rakennettavalla linjalla, joka valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. Uusi voimajohto kulkee Hikiältä Iso-Hennaan vanhan Rautarouvan reittiä. Iso-Hennasta Orimattilaan rakennetaan 16 kilometriä voimajohtoa uudelle reitille.
  • Joutsenon ja Imatran väliin on rakennettu uusi Vuoksen sähköasema, itään ja länteen lähtevät voimajohtolinjat uusitaan. Uusi sähköasema otettiin käyttöön katsauskauden aikana ja voimajohdot valmistuvat vaiheittain 2018–2019. Uusi sähköasema ja johtoreitit tulivat ajankohtaiseksi, kun Kemira päätti laajentaa natriumkloraattituotantoaan Joutsenon tehtaalla. Alueella on muutenkin runsaasti teollisuutta, jonka toimintaedellytyksiä investointi parantaa.
  • Strategisesti tärkeä siirtoyhteyshanke on uusi 400 kilovoltin yhteys Muhoksen Pyhänselästä Keminmaalle ja edelleen Ruotsin puolelle Messauren sähköasemalle. Projekti on Fingridin ja Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnätin yhteishanke. Yhteys lisää maiden välistä siirtokapasiteettia 800 megawattia. Hankkeessa on menossa tarkempi reittisuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA. Johtoyhteys rakennetaan osissa, yhtä aikaa valtionrajan molemmin puolin. Kaikkiaan Suomen puolelle tulee noin 200 kilometriä uutta voimajohtoa. Hankkeen suunnitteluun ollaan saamassa EU-tukea, ja koko yhteyden arvioidaan valmistuvan vuonna 2025.

Fingridillä on yleissuunnitteluvaiheessa noin 600 kilometriä uutta voimajohtoa. Hankkeet etenevät rakennusvaiheeseen tulevina vuosina. Suomen sähkönkulutus on keskittynyt eteläiseen Suomeen, jossa ei ole riittävästi sähköntuotantoa suhteessa kulutukseen. PohjoisSuomessa ja Pohjois-Ruotsissa tuotetaan tulevaisuudessa yhä enemmän sähköä, ja se on siirrettävä etelän teollisuuden ja kuluttajien käytettäväksi. Tämä vaatii pohjoisen ja etelän välille vahvat siirtoyhteydet:

  • Oulusta Petäjävedelle kulkevan, Metsälinjaksi nimetyn yhteyden suunnittelu on alkanut. Se on noin 310 kilometriä pitkä 400 kilovoltin voimajohto. Metsälinjan rakentaminen alkaa syksyllä 2019, ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2022 loppuun mennessä.
  • Pohjois-Karjalan verkkovahvistukset ovat yleissuunnitteluvaiheessa. Kolmivaiheisessa hankkeessa rakennetaan kaiken kaikkiaan voimajohtoja 112 kilometriä. Pamiloon rakennetaan uusi sähköasema ja Kontiolahden sekä Uimaharjun sähköasemat päivitetään. Urakka valmistuu vuonna 2022.
  • 1950-luvulla rakennettua Oulujoen alueen sähköverkkoa uudistetaan. Verkon uudistustyöt käynnistyvät kahden sähköaseman uusimisella ja yhden aseman laajennuksella sekä rakentamalla uudet voimajohdot Pyhänselän ja Nuojuakankaan välille. Alueella tuotetaan sähköä erityisesti vesivoimalla, ja olemassa olevien tuulivoimaloiden lisäksi alueelle on suunnitteilla uusia tuulivoimahankkeita. Ensimmäisessä vaiheessa, vuosina 2020–2022, rakennetaan Muhoksen Pyhänselän ja Vaalan Nuojuan sähköasemien välinen osuus. Pyhänselän sähköasemaa laajennetaan ja Nuojuan ja Utasen asemat uusitaan. Pyhänselän ja Nuojuan välille rakennetaan uusi, noin 45 kilometrin pituinen voimajohto.
  • Kantaverkon ensimmäinen sähköasema Imatralla on tärkeä osa Etelä-Karjalan sähkönsiirtoverkkoa. Asema palvelee alueen vesivoimalaitoksia ja teollisuutta, ja siltä on rajayhteys Venäjälle. Vuonna 1929 valmistuneen Imatran sähköaseman uudistus valmistuu vuonna 2020.
  • Yhtiön ensimmäisen digitaalisen sähköasemapilotin suunnittelu on aloitettu Kotkan lähistöllä sijaitsevan Pernoonkosken sähköasemalla. Tavoitteena on digitaalinen sähköasema, joka on kompakti, turvallinen, ympäristöystävällinen, etäkäytettävä sekä kustannustehokas investointi- ja käyttökustannuksiltaan.
  • Pääkaupunkiseudun sähkönsaannin turvaamiseksi Helsingin kaupunki, alueen jakeluverkkoyhtiö Helen Sähköverkko ja Fingrid ovat suunnittelemassa yhteistyössä pääkaupunkiseudun sähkönsyöttöä palvelevaa ja maankäyttöä helpottavaa infrastruktuurihanketta. Fingrid varautuu rakentamaan uuden 400 kilovoltin kaapeliyhteyden Länsisalmesta Viikinmäkeen siten, että se olisi käytössä jo 2020-luvun puolivälissä.

Fingridin pitkäaikaisena tavoitteena on ollut työmaiden työturvallisuuskulttuurin parantaminen ja sen myötä nolla tapaturmaa -tavoitteen täyttyminen. Yhtiön omalle henkilökunnalle ei sattunut vuonna 2018 yhtään poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa (2). Palvelutoimittajille sattui 4 (9) poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Poissaoloon johtaneista työtapaturmista yksikään ei johtanut yli 30 päivän sairauspoissaoloon. Palvelutoimittajien ja Fingridin henkilökunnan yhdistetty työtapaturmataajuus laski merkittävästi edelliseen vuoteen nähden ja oli 3,2 (8,5).