Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Fingridillä on huomattava tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa, ja merkittävien riskien vaikutus arvioidaan yhtiön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Strategisiksi riskeiksi on tunnistettu yhteiskuntaa koskevat, Fingridiä koskevat sekä molempia koskettavat riskikokonaisuudet:

 

Riskit on listattu niiden toteutumistodennäköisyyden ja vaikuttavuuden perusteella merkittävyysjärjestykseen:

Yhteiskuntaa ja Fingridiä koskevat riskit

Suurhäiriö

Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä – ja yhteiskunnan kannalta suurin riski – on sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvä suurhäiriö. Sähköjärjestelmän mittavat häiriöt voivat johtua teknisestä viasta, yllättävästä sääilmiöstä, työvirheestä, onnettomuudesta tai ilkivallasta. Suurhäiriössä voi seurata tilanne, jossa suuri osa kantaverkosta on sähköttä, yhteiskunnan toiminta lamaantuu ja aiheuttaa suurta haittaa elinkeinoelämälle. Olemme varautuneet suurhäiriöön kantaverkkoinvestoineilla ja varavoimalaitoksilla sekä pitämällä tietojärjestelmät ajan tasalla. Kantaverkossa varaudutaan joka tilanteessa kestämään yksi vika, tarvittaessa kaksi. Vaihtoehtoisia jännitteenpalautusmenetelmiä kehitetään jatkuvasti. Sähköjärjestelmän tarkka reaaliaikainen hallinta, yhtiön työntekijöiden selkeät roolit ja vastuut suurhäiriötilanteessa ja henkilöstön osaamisen varmistaminen sekä varahenkilöjärjestelyt ovat tärkeä osa häiriönhallintaa. Käytönvalvonnan toimintaa on kehitetty ja varauduttu erilaisiin kriisitilanteisiin. Säännöllisillä suurhäiriöharjoituksilla ja kriisiviestinnän toimivuuden varmistamisella pyritään lyhentämään suurhäiriön kestoa. Fingrid rajaa kaikissa häiriötapauksissa taloudellista korvausvastuuta sopimuksellisesti ja vakuutuksin.

Sähkömarkkinoiden toimimattomuus

Fingridin ja yhteiskunnan kannalta sähkömarkkinoiden toimimattomuus on merkittävä riski. Fingridin näkökulmasta riski voi realisoitua, jos sähkön siirtokapasiteetti on riittämätön markkinoiden tarpeisiin. Myös pitkät siirtokapasiteetin rajoitukset voivat haitata markkinoiden toimintaa merkittävästi. Syynä riskin toteutumiseen voi olla myös energiapolitiikan alueellinen koordinoimattomuus ja markkinoita vääristävät tuet. Markkinoiden toimimattomuus heijastuu Fingridin toimintaan suoraan siten, että kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen vaikeutuu. Riskiä torjutaan kehittämällä siirtoverkkoa pitkäjänteisesti sähkömarkkinoiden tarpeet huomioon ottaen ja huolehtimalla tehokkaalla kunnonhallinnalla siirtoverkon jatkuvasta toimintakyvystä. Riskiä hallitaan myös kehittämällä markkinasääntöjä ja käyttötoimintaa kansainvälisessä yhteistyössä.  

Ympäristöriskit

Yhteiskunnan ja Fingridin kannalta merkittävimmät ympäristöön liittyvät riskit ovat sähkö- ja magneettikenttiä koskevan sääntelyn muutokset sekä ympäristövahingot, kuten työmaiden kemikaaleja sisältävien laitteiden ja työkoneiden aiheuttamat vahingot. Muita tunnistettuja riskejä ovat ympäristölainsäädännön vaatimusten muutokset yhtiön nykyisistä toimintatavoista poikkeaviksi sekä mahdollisen ekoterrorismin aiheuttamat seuraukset. Vaikutukset ilmenevät kustannusten kohoamisena, investointihankkeiden mahdollisena viivästymisenä, vahinkoina ihmisille ja ympäristölle tai maineriskeinä. Riskejä hallitaan ennakoivalla ja kestävällä investointitarpeiden määrittämisellä ja ympäristövaikutusten selvittämisellä investointien yhteydessä. Vastuulliset toimintatavat ja ympäristövastuun kehittäminen maankäyttö- ja ympäristöpolitiikassa vähentävät riskiä. Muita keinoja ovat riittävän ympäristöosaamisen varmistaminen, valmisteilla olevaan lainsäädäntöön vaikuttaminen ja oikean tiedon lisääminen.

Vakava työtapaturma

Vakavat tapaturmat liittyvät kantaverkon sähköturvallisuuteen erityisesti rakennus- ja kunnostustöiden yhteydessä. Syynä riskin toteutumiseen voi olla esimerkiksi työvirhe tai vahinko jännitteisten osien lähellä, rakennustyössä tapahtuva virhe, jännitteisten rakenteiden vaurioituminen tai ilkivalta ja piittaamaton toiminta. Tapaturma voi aiheuttaa loukkaantumisen tai johtaa pahimmillaan kuolemaan. Työtapaturmasta voi seurata alueellisia sähkönsiirron tai töiden keskeytyksiä. Parannamme jatkuvasti kantaverkon turvallisuutta edistämällä työturvallisia toimintatapoja sekä kehittämällä esimerkiksi teknisiä ratkaisuja, työtapoja, osaamista ja viestintää sekä lisäämällä mahdollisten riskien tiedostamista.

 

Yhteiskuntaa koskevat riskit

Investointien väärä ajoitus

Syynä investointien mahdolliseen väärään ajoitukseen voivat olla esimerkiksi muutokset yleisessä taloustilanteessa sekä sähkön kulutuksessa ja tuotannossa. Syynä voi olla myös lupaprosessin lykkääntyminen, resurssipula tai lakko. Energiapoliittisten tavoitteiden muuttuminen voi vaikuttaa investointien tarpeellisuuteen. Siirtoyhteyksien rakentaminen naapurimaihin voi lykkääntyä yhteisen näkemyksen puuttuessa. Ajoituksen epäonnistuminen voi aiheuttaa käyttövarmuuden heikentymistä ja rajoituksia sähkömarkkinoilla, jolloin markkinat eivät toimi tehokkaasti. Sähköntuotannon ja kulutuksen verkkoon liittäminen vaikeutuu väärän investointiaikataulun seurauksena. Asetettujen ilmastotavoitteiden ja uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu. Suunnittelemme ja rakennamme keskeiset rajasiirto- ja runkoverkon vahvistamishankkeet huolella ja otamme pitkäjänteisesti huomioon markkinavaikutukset säännöllisesti päivitettävissä verkkosuunnitelmissa. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä asiakkaiden ja naapurimaiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Ennakoiva näkemys tulevista siirtotarpeista ja niihin liittyvistä epävarmuuksista vähentää riskiä epäonnistua investoinnin ajoituksessa. Kantaverkkoinvestointien edistäminen EU-tasolla ja vaikuttaminen Itämeren alueen verkkosuunnitteluun vaikuttaa myös kansallisiin investointipäätöksiin.

Siirtokapasiteetin pitkäaikaiset rajoitukset

Siirtokapasiteetin pitkäaikaisten rajoitusten syynä voivat olla esimerkiksi tekniset viat tai käyttövarmuusongelmat. Toimimaton sähköjärjestelmä aiheuttaa tehottomuutta ja heikentää käyttövarmuutta. Rajoitukset ja keskeytykset sähkön jakelussa voivat aiheuttaa alueellisia hintaeroja sekä asiakkaille ja yhteiskunnalle taloudellista haittaa. Riskejä hallitaan yhteistyöllä naapurimaiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Liittymisehtojen kehittäminen parantaa käyttövarmuutta, kuten myös EU:n verkkokoodien käyttöönotto. Toimivien teknisten ratkaisujen tehokas hyödyntäminen ja kolmannen rajasiirtoyhteyden rakentaminen Ruotsiin vähentävät siirtokapasiteettiongelmia.

Merkittävä haitta asiakkaille

Merkittävä haitta asiakkaille voi syntyä palvelun tuottamisessa tai tekniikan toimivuudessa tapahtuneen ongelman tai virheen seurauksena. Fingridin liiketoiminnasta tai tekniikan toimimattomuudesta seurannut ongelma ja virhe voivat aiheuttaa haittaa asiakkaille. Riskiä hallitaan laadukkaalla ja luotettavalla asiakaspalvelulla. Asiakastoimintamallin kokonaisvaltainen kehittäminen, yhtiön toimintaperiaatteiden ja poliitikkojen julkaiseminen kaikille sekä jatkuva vuorovaikutus asiakkaiden kanssa ovat keinoja varmistaa toimiva yhteistyö.

 

Fingridiä koskevat riskit

Sääntelyn epäsuotuisa kehittyminen

Fingridin toiminta on säänneltyä, ja sitä valvoo Energiavirasto. Sääntelyn epäsuotuisaan kehittymiseen liittyvät riskit muun muassa EU:n verkkosääntöjen osalta, taloudellisen tai muun sääntelyn oleellinen tiukkeneminen, tavoitteiden saavuttamisen estävä viranomaispäätös tai yhtiön itse aiheuttama vakava virhe sille kuuluvien velvoitteiden osalta. Taloudellinen sääntely vaikuttaa suoraan omistaja-arvoon, varainhankintaan ja luottoluokitukseen.  Ympäristöön, yhtiön toimintaan tai teknologiaan liittyvä sääntely voi vaikeuttaa yhtiön perustoimintaa tai voimajohtojen rakentamista. Pyrimme luomaan toimivat yhteistyö- ja vuorovaikutusmallit sidosryhmille ja osallistumaan aktiivisesti viranomaisten selvitystöihin ja työryhmiin sekä lisäämään ymmärrystä kantaverkkotoiminnasta. Aktiivinen vaikuttaminen ja avoin sidosryhmäyhteistyö ja -viestintä ovat keinoja, joilla yhtiö voi vähentää sääntelyn epäsuotuisaa kehitystä.

Rahoitusriskit

Rahoitusriskeinä nähdään muun muassa korkoriskin realisoituminen ja pitkäaikaisesti matalat korot korkomarkkinoilla, jolloin WACC (Weighted Average Cost of Capital) pienenee. Riskinä nähdään myös tilanne, jossa yhtiö ei saa velkarahoitusta tai sen hinta nousee merkittävästi esimerkiksi pitkäaikaisen häiriön seurauksena velka- ja rahamarkkinoilla. Vastaajapuoliriskien realisoituminen voi toteutua johdannaisten tai sijoitusten osalta ja liiketoiminnan luottoriskit voivat toteutua esimerkiksi asiakkaan laiminlyödessä maksujaan. Riskinä nähdään myös maksuliikenteen keskeytyminen. Riskien vaikutukset ilmenevät yhtiön sallitun tuoton pienenemisenä WACC:n pienentyessä, rahoituskustannusten kasvuna tai maksukyvyn heikkenemisenä. Edelleen investoinnit voivat viivästyä tai omistaja-arvon kehitys heikentyä. Jälleenrahoitusriskiä vähennetään pitämällä yhtiöllä korkea luottoluokitus ja rakentamalla velkaohjelmalle tasainen erääntymisprofiili. Yhtiö hankkii vierasta pääomaa useista lähteistä ja monipuolisesti. Likviditeettiä hallitaan hankkimalla riittävä määrä matalariskisiä rahoitusvaroja ja yritystodistusten liikkeellelaskuilla sekä tililimiiteillä. Maksuvalmius varmistetaan pitkäaikaisilla sitovilla luottolupauksilla ja valmiusluotoilla. Kassavirran tasaamista hallitaan luomalla joustavuutta investointihankkeiden kustannuksiin. Fingridin kanssa sopimussuhteessa olevien osapuolten velvoitteisiin liittyvää vastapuoliriskiä rajataan sopimuksellisesti, erilaisin limiitein ja tekemällä säännöllistä seurantaa vastapuolten taloudellisesta asemasta. Fingridin rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin konsernitilinpäätöksen (IFRS) luvuissa 6.2 ja 6.3.

Omaisuusriski

Omaisuusriskillä tarkoitetaan Fingridin omaisuuteen liittyviä merkittäviä vahinkoja, kuten omaisuuden vikaantumista korjauskelvottomaksi. Kantaverkon, varavoimalan tai merikaapelin pysyvä vikaantuminen voi aiheuttaa mittavia vahinkoja. Vahingon syitä voivat lisäksi olla muut ennakoimattomat merkittävät tekijät, kuten hirmumyrsky tai muu vakava luonnonilmiö, ilkivalta, sidosryhmämielenilmaus tai sota. Vaikutukset voivat ilmetä omaisuuden mittavana vahingoittumisena, kantaverkkohäiriöinä, kantaverkon häiriön tai kunnonhallinnan vaikeutumisena tai estymisenä. Sähkömarkkinoiden toiminta voi häiriintyä merkittävästi. Omaisuusriskiä voidaan hallita kantaverkon turvallisuuden suunnittelulla, maantieteellisellä hajauttamisella, ennakoivalla kunnonhallinnalla, projektien ja kunnonhallinnan yksityiskohtaisen määrittelyn ja laadunvalvonnan kautta sekä koeteltua teknologiaa ja osaavia palvelutoimittajia käyttämällä. Riskiä voidaan hallita hankkimalla vakuutukset jälleenhankinta-arvosta keskeisille verkkokomponenteille, joita ovat sähköverkko, muuntajat, merikaapelit ja varavoimalat.

Vaatimusten mukainen toiminta (Compliance)

Vaatimusten mukaisen toiminnan (Compliance) vastainen toiminta voi aiheutua siitä, ettei tunneta tai noudateta kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä tai vaatimusten sisältöä. Riskinä on, että sääntely voi muuttua ilman, että yhtiön toimintaa on toteutettu vastaamaan sääntelyä. Merkittävimpiä tunnistettuja vastuullisuusriskejä, joista aiheutuu huomattavia seuraamuksia ovat: REMIT, Market Abuse Regulation (MAR), GDPR (General Data Protection Regulation), velkaohjelmiin liittyvät velvoitteet (esimerkiksi pakotteet, rahanpesu ja lahjonta) ja hankintalainsäädäntö. Seuraamuksena voi olla maineen tai sisäisen luottamuksen menetys. Riskejä hallitaan toimimalla vaatimusten mukaisesti ja kehittämällä yrityskulttuuria siten, että toiminnassa on aina huomioitu hyvän hallintotapa ja vastuulliset toimintatavat.

Vakava ICT-häiriö

ICT-riskit voivat toteutua vakavan kriittisen ICT-järjestelmän vian tai tietoturvaloukkauksen seurauksena. ICT-laitetiloissa tapahtuva vakava vahinko, tietoliikenteen pitkäkestoinen toimimattomuus tai työvirhe ICT-ympäristön ylläpidossa ovat mahdollisia riskien aiheuttajia. Riskien vaikutukset voivat aiheuttaa kantaverkkohäiriön, kantaverkon häiriön hallinnan vaikeutumisena tai estymisenä kokonaan. Sähkömarkkinoiden toiminta voi häiriintyä tai yhtiön maine vaarantua. Riskejä hallitaan ylläpitämällä yhtiössä riittävää ja vahvaa tietoteknistä osaamista. ICT-ympäristö on varmennettu laitetilojen, tietoliikenteen ja järjestelmien osalta. Kriittisille järjestelmille on olemassa erilliset jatkuvuussuunnitelmat, ohjeet ja testausrutiinit toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi poikkeustilanteissa. Kyberturvallisuusuhkien vaikutusta yhtiön toimintaan seurataan ja ennakoidaan ja ryhdytään ajoissa suojaaviin toimenpiteisiin. Tietotekniikan vahvistaminen ja osaamisen kehittäminen valittujen tekniikkojen osalta on osa riskienhallintaa.

Henkilöstöriskit

Henkilöstöriskit liittyvät yhtiön työntekijöiden ja alan työntekijöiden osaamisen kaventumiseen. Tahalliset väärinkäytökset ja rikkomukset ovat mahdollisia henkilöriskejä. Henkilöstöön liittyviä riskejä pyritään rajaamaan pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla, henkilöstölle kohdennetuilla koulutusohjelmilla sekä laadukkaalla sidosryhmäviestinnällä. Varahenkilöjärjestelmien ja työturvallisuuden kehittäminen ovat osa yhtiön henkilöstösuunnittelua. Ennakoivalla rekrytoinnilla avainhenkilöiden eläköitymisen yhteydessä ja hyvän työnantajakuvan luomisella vähennetään henkilöstöriskejä. Energiatoimialalla pyritään koko alan osaamisen kehittämiseen.