Ilmastonmuutos ja energiajärjestelmän murros

Kasvihuonekaasupäästöjen syntyä on rajoitettava voimakkaasti maailmanlaajuisilla toimilla. Vuoteen 2030 ulottuva Euroopan unionin energia- ja ilmastopolitiikka rakentuu päästöjen merkittävälle vähentämiselle ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiselle sekä energiatehokkuuden parantamiselle. Pariisissa solmittu ilmastosopimus nähdään läpimurtona ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Energia-ala on keskeisessä roolissa ilmastonmuutosta torjuttaessa.

Sähkön tuotantorakenne muuttuu uusiutuvan energian osuuden kasvaessa ja säätökelpoisen fossiilisen lauhdetuotannon vähentyessä. Lauhdetuotannon poistuessa kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen vaikeutuu, koska korvaavat tuuli- ja aurinkovoima eivät reagoi markkinoiden hintasignaaleihin. Erilaiset kansalliset tukimekanismit häiritsevät eurooppalaisten sähkömarkkinoiden toimintaa.

Puhtaat energiateknologiat ovat maailmanlaajuisesti voimakkaimmin kasvavia aloja. Tavoite hiilineutraalista yhteiskunnasta luo mahdollisuuksia panostaa ja kehittää uutta teknologiaa muun muassa sähkön varastointiin, vähäpäästöiseen tuotantoon ja päästöjen talteenottoon. Uusiutuvan energian kasvu tuo markkinoille uusia toimijoita. Hajautetun tuotannon lisääntyessä kuluttajien ja jakeluverkkoyhtiöiden rooli järjestelmän hallinnassa kasvaa. Kantaverkkoyhtiöiden ja jakeluverkkoyhtiöiden yhteistyö on jatkossa entistä tärkeämpää.

Ilmastonmuutoksen torjunnasta seuraava sähkön tuotantorakenteen muutos aiheuttaa sähköjärjestelmässä niukkuutta tehosta, joustavuudesta ja järjestelmän inertiasta (sähköjärjestelmän koossa pitäväksi voima, joka tasoittaa äkillisiä muutoksia sähköjärjestelmässä). Kulutusjouston merkitys kasvaa. Ilmastonmuutoksen seurauksena voimistuvat myrskyt voivat aiheuttaa laajamittaisia ja pitkäkestoisia vaurioita sähköverkkoihin. Tämä edellyttää Fingridiltä hyvää varautumista osana muuta jatkuvuussuunnittelua