Ympäristö

Kun rakennamme ja kunnostamme voimajohtoja, sähköasemia ja varavoimalaitoksia varmistamme, että ympäristövaikutukset ja maankäyttökysymykset otetaan pitkäjänteisesti huomioon. Kerromme periaatteemme ympäristövaikutustemme vähentämiseksi maankäyttö- ja ympäristöpolitiikassamme, jonka ajantasaisuuden varmistimme toimintavuonna. Keskeistä on ympäristövaikutusten huolellinen arviointi ja ympäristöriskeihin ennalta varautuminen. Toimintavuonna kehitimme ympäristöjohtamistamme edelleen rakentamalla varavoimalaitoksillemme ISO 14 001 -standardin vaatimukset täyttävää ympäristöjärjestelmää.

Sitoutamme urakoitsijat ja palvelutoimittajat toimintatapoihimme ympäristöasioita koskevien sopimusehtojen, ympäristökoulutuksen ja auditointien avulla. Toimintavuonna otimme käyttöön ympäristöasioita koskevan verkkokoulutuskurssin kaikille työmaillamme työskenteleville. Annoimme ympäristökoulutusta myös investointihankkeiden aloituskokouksissa ja järjestimme kemikaalien käytön, käyttöturvallisuustiedotteiden hallinnan ja öljyntorjunnan koulutusta sähköasema- ja varavoimakunnossapidon palvelutoimittajille. Työmaillamme ympäristöasioita seurattiin osana työmaavalvontaa. Ympäristövaatimusten, työturvallisuuden ja tilaajavastuun toteutumista varmistettiin yhteensä 15:ssä auditoinnissa.

Tavoitteenamme on kantaverkon investointiprojektien ja kunnossapidon onnistuminen ilman ympäristöpoikkeamia. Sähköasemilla ja varavoimalaitoksilla paransimme kemikaaliturvallisuutta useilla kehittämishankkeilla, kuten selvittämällä kunnossapidon käyttökemikaalien ympäristövaikutuksia ja tutkimalla muuntajapalon ympäristövaikutusten rajoittamista. Laadimme kaikille varavoimalaitoksille öljyntorjuntasuunnitelmat ja päivitimme pelastussuunnitelmat. Toiminnassamme ilmeni vuoden aikana kuitenkin yksi merkittävä ympäristöpoikkeama, kun Isokankaan sähköasematyömaalla tapahtui noin 180 litran öljyvuoto.

Fingrid osallistuu aktiivisesti maankäytön suunnitteluun varmistaakseen turvallisuuden ja kantaverkon maankäyttövaraukset. Annoimme toimintavuonna noin 260 kaavoitusta ja ympäristövaikutusten arviointeja koskevaa lausuntoa. Lisäksi ohjasimme kantaverkon läheisyydessä tapahtuvaa rakentamista antamalla turvallisuusohjeita ja maankäytön rajoituksia sisältäviä lausuntoja. Näitä lausuntoja annettiin noin 420 kappaletta.

Olimme aktiivisia muun muassa säteilylainsäädännön uudistamisessa. Teetimme sähköasemilla mittauksia ja laadimme ohjeistuksia liittyen työntekijöiden altistumista sähkö- ja magneettikentille koskevan asetuksen voimaantuloon. Olimme mukana myös ionisoimattoman säteilyn yleisöaltistuslainsäädäntöä valmistelevassa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Teetimme edelleen Tampereen teknillisellä yliopistolla tilannekatsauksia sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä lääketieteellispainotteisista tutkimuksista maailmalla. Aiemmasta poikkeavaa näyttöä terveysvaikutuksista ei todettu, mutta ymmärrämme voimajohtojen sähkö- ja magneettikenttien huolestuttavan ihmisiä.

Voimajohtohankkeiden vaikutukset ihmisiin ja luontoon selvitetään hankkeesta riippuen joko ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä (YVA) tai sähkömarkkinalain mukaisella ympäristöselvityksellä. Maanomistajien kuulemisella on suuri merkitys, jotta voimajohto onnistutaan sovittamaan ympäristöönsä eri näkökulmat ja sidosryhmät huomioiden. Hyödynnämme voimajohtohankkeissamme ensisijaisesti olemassa olevia voimajohtokäytäviä maankäyttö- ja rakennuslain valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Suunniteltaessa voimajohtoreittiä uuteen maastokäytävään keskeistä on asutuksen ja muiden tärkeiden kohteiden välttäminen.

Toimintavuonna ympäristövaikutuksia selvitettiin yhteensä kuudessa voimajohtohankkeessa. Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen kantaverkkoon liittämiseen tarvittavien voimajohtojen ympäristövaikutuksia esiteltiin kahdessa yleisötilaisuudessa ja hankkeen YVA-menettely päättyi lokakuussa 2016. Hankkeeseen liittyen kerättiin myös mittava linnustohavaintoaineisto ja laadittiin luonnonsuojelulain mukainen Natura-arvioinnin päivitys. Ympäristöselvitys laadittiin viidestä voimajohtohankkeesta (Hämeenlahti–Hännilä, Kontiolahti—Pamilo, Kontiolahti—Uimaharju, Siikajoki—Raahe ja Olkiluodon sähköaseman johtojärjestelyt). Arkeologisia inventointeja tehtiin kolmessa hankkeessa.

Voimajohdon rakentamisen, käytön ja kunnossapidon mahdollistamiseksi Fingrid lunastaa johtoalueeseen käyttöoikeuden. Lunastuslupapäätös saatiin Multisillasta ja Kangasalta Lavianvuoreen käännettäville voimajohdoille sekä Vanaja—Tikinmaa, Vihtavuori—Koivisto ja Koria—Yllikkälä voimajohtoja varten. Lunastuslupahakemus laadittiin voimajohtohankkeelle Hikiä—Orimattila. Lunastuskorvauskäsittely saatettiin loppuun seitsemässä voimajohtohankkeessa. Lunastuslain mukaisia maanomistajien kuulemistilaisuuksia pidettiin kahdeksan. Tarkoituksenmukaisen johtosuunnittelun varmistamiseksi ostettiin yksi asuinkiinteistö.

Yhteistyö maanomistajien kanssa on voimajohtohankkeissa tärkeää. Saimme maanomistajilta kolmea päättynyttä voimajohtohanketta koskeneesta kyselystä yleisarvosanaksi noin 4 eli hyvä, kun asteikko oli 1—5. Kyselyyn vastasi 247 maanomistajaa vastausprosentin ollessa 54. Maanomistajat toivovat Fingridiltä nykyistä ennakoivampaa ja täsmällisempää tiedottamista rakennustöiden etenemisestä sekä korostavat etukäteen sopimisen tärkeyttä liittyen teiden käyttöön ja pelloilla ja pihapiireissä liikkumiseen. Vastausten perusteella kehitämme tiedottamisemme käytäntöjä ja kanavia edelleen.

Voimajohtojen kunnossapitotöitä ja kasvustonkäsittelyä tekevät palvelutoimittajamme ohjeistetaan aina huomioimaan maanomistajat ja ympäristöasiat. Säännöllisen raivauksen vuoksi avoimina ja valoisina pysyvät voimajohtoaukeat muuttavat paikallista maankäyttöä ja maisemaa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta vaikutukset voivat joskus olla myönteisiäkin, kun voimajohtoaukea toimii korvaavana elinympäristönä niittyjen vähenemisestä tai soiden ojituksesta kärsiville lajeille. Toimintavuonna selvitimme voimajohtoalueiden hyödyntämisen lisäämistä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhdessä sidosryhmiemme ja eri ammattikuntien edustajien kanssa tehtyjen selvitysten avulla työstimme maanomistajille niin sanottuja ideakortteja kertomaan voimajohtoalueiden hyödyntämismahdollisuuksista. Myös kuntien maankäytön suunnittelussa on hyvä mahdollisuus edistää voimajohtoalueiden kestävää hyödyntämistä. Tätä korostimme päivitetyssä kaavoittajille ja rakennusvalvonnalle suunnatussa ohjeessamme. Pirkanmaalla jatkui voimajohtoaukean hoitaminen uhanalaisen tummaverkkoperhosen suojelemiseksi ja Nokialla lammaslaiduntajat elvyttivät katoamassa olevaa niittylajistoa.

Fingridin vastuulla on sähköjärjestelmän toimivuus ja sähköturvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Toimintavuonna jouduimme hakemaan luonnonsuojelulain mukaista poikkeuslupaa liito-oravaesiintymän vuoksi voimajohtoreitille Äänekoskella ja sähköasemalle Jyväskylässä. Lisäksi jouduimme yleisen turvallisuuden varmistamiseksi poistamaan voimajohtopylväässä olleen kalasääsken pesän.

Sähkönsiirrossa tapahtuu ilmastovaikutusta aiheuttavia energiahäviöitä, jotka ovat suuruusluokaltaan noin prosentti Suomen sähkönkulutuksesta. Minimoimme häviöitä pitämällä siirtoverkon jännitteen mahdollisimman korkealla sekä tekemällä energiatehokkaita kantaverkkoinvestointeja ja laitehankintoja. Toimintavuonna Fingrid allekirjoitti elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen 2017–2025 ja sitoutui kuuden prosentin energiansäästötavoitteeseen vuoteen 2025 mennessä. Ilmastovaikutusta aiheutuu myös varavoimalaitoksistamme sekä sähköasemalaitteissamme käytettävästä, voimakkaana kasvihuonekaasuna tunnetusta rikkiheksafluoridikaasusta (SF6). SF6-kaasupäästömme olivat 21 (64) kilogrammaa. Vuoden 2016 lopussa sähköasemillamme oli SF6-kaasua yhteensä noin 37 (34) tonnia, ja pitkän aikavälin vuosittainen vuototaso on ollut keskimäärin alle 0,2 prosenttia. Fingridin SF6-kaasun valvontamenetelmät ovat kansainvälisesti korkeatasoisia. Kaasutiloja valvotaan reaaliaikaisilla valvontalaitteilla, jolloin pienetkin vuodot havaitaan nopeasti.

Fingridin merkittävimmät ympäristövaikutukset