Talous, rahoitus ja riskienhallinta

Talousohjauksen keskeiset, pitkäaikaiset tavoitteemme ovat:

  • Hyvä kustannustehokkuus ja tuottavuuden jatkuva parantaminen, jotta palveluiden hinnoittelu voidaan pitää maltillisella tasolla. Tavoitteenamme on ylläpitää kustannustehokkuus Euroopan mittakaavassa parhaiden tasolla ja kantaverkkohinnoittelu parhaassa neljänneksessä vertailuryhmässä.
  • Korkea luottoluokitus, jolla varmistamme pitkäaikaisen, hajautetun rahoituksen saatavuuden, edullisen rahoituksen sekä hyvän velanhoitokyvyn.
  • Omistaja-arvon luominen, jonka saavutamme pitämällä yhtiön oikaistun tuloksen sääntelyn sallimalla tasolla ja maksamalla osinkoa, joka vastaa omistajien tuottotavoitetta.

Pyrimme varmistamaan palvelujen vakaan hintakehityksen suunnittelemalla pitkäjänteisesti yhtiön taloutta, investointeja, riskien hallintaa ja rahoitusta. Lyhyen aikavälin taloudelliset tavoitteet eivät ohjaa investointipäätöksiämme, kuten eivät muutakaan päätöksentekoa. Yhtiön vuosittainen sijoittuminen kärkijoukkoon kantaverkkotoiminnan kustannustehokkuutta ja laatua mittaavissa kansainvälisissä vertailututkimuksissa sekä yhtiölle myönnetty kansainvälinen omaisuuden hallinnan (ISO 55001) sertifikaatti ovat osoituksia toimintamme kustannustehokkuudesta ja kantaverkko-omaisuuteen liittyvien kustannus- ja muiden riskien tehokkaasta hallinnasta.

Hinnoittelemme palvelumme vuodeksi kerrallaan, pyrkien markkinaepävarmuuksista huolimatta mahdollisimman tasaiseen kehitykseen. Mikäli heilahtelut markkinoilla ovat suuria, voi yksittäisen vuoden aikana kuitenkin tulla tarve korjata hintoja. Fingridin keräämät tuotot käytetään merkittävässä määrin kotimaisiin investointeihin. Lisäksi yhtiön tuotot ohjautuvat muun muassa palvelutoimittajien toimintaan, henkilöstön palkkoihin, maanomistajien ja rahoittajien kompensaatioihin, veroihin ja lopuksi kohtuullisen osingon muodossa omistajille eli valtiolle sekä kotimaisille eläke- ja vakuutusyhtiöille. Talouden hoidossa noudatamme Fingridin hallituksen hyväksymiä yritystalouden ja rahoitustoiminnan periaatteita.

Taloudellinen asema

Konsernin liikevaihto oli 586,1 (600,2) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat 382,4 (333,0) miljoonaan euroon vuoden alussa toteutetun kantaverkkohinnoittelun muutoksen ja sähkön kulutuksen kasvun seurauksena. Kuluneen vuoden sähkön kulutus oli 85,1 (82,5) terawattituntia. Fingrid siirsi verkossaan sähköä 68,6 (67,9) terawattituntia, joka on 77,5 (77,1) prosenttia kokonaissähkönsiirrosta Suomessa. Tasesähkön myynti oli 153,9 (137,1) miljoonaa euroa. Tasesähkön myynnin kasvu oli seurausta lisääntyneestä tasesähkön määrästä ja nousseesta tasesähkön hinnasta. Rajasiirtotuotot kasvoivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 24,0 (11,2) miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta käyttöönotetusta uudesta dynaamisesta tariffirakenteesta ja Venäjän tuonnin kasvusta. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä laskivat 37,5 (86,8) miljoonaan euroon, sillä heikentynyt pohjoismainen vesitilanne pienensi merkittävästi pullonkaulatuntien määrää. . Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä Fingrid sai pullonkaulatuottoja 2,4 (4,2) miljoonaa euroa. Pullonkaulatuottoja ei enää raportoida liikevaihdossa vuoden 2016 alusta alkaen. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 12,7 (5,2) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen kasvu johtui pääasiassa 6,3 miljoonan euron pullonkaulatuottojen tuloutuksesta, joka on tehty rajakapasiteetin ylläpidosta ja vastakaupasta syntyneitä kustannuksia vastaan sääntelyn mukaisesti.

Konsernin kulut olivat 442,2 (418,6) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut kasvoivat viimevuotisesta tasosta 121,7 (98,2) miljoonaan euroon tasesähkön määrän ja hinnannousun seurauksena. Häviösähkökulut olivat 57,6 (68,6) miljoonaa euroa. Häviösähkökulujen laskuun on vaikuttanut alhaisempi häviösähkön hankintahinta ja laskenut häviösähkön määrä. Häviösähkön hankinnan keskihinta oli 43,87 (48,22) euroa megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat 50,5 (54,7) miljoonaan euroon. Syynä kulujen laskuun olivat automaattisen taajuudenhallintareservin hankinnan keskeyttäminen elokuun lopulle asti sekä taajuusohjattujen käyttö- ja häiriöreservien hankintakulujen lasku hyvän markkinasaatavuuden seurauksena. Poistot olivat 99,2 (94,1) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut kasvoivat 24,1 (19,2) miljoonaan euroon. Kunnonhallinnan kuluja nostivat sähköasemien kunnossapitohakkuut ja johtokatujen reunapuiden käsittely. Henkilöstökulut kasvoivat henkilöstömäärän kasvaessa uusien liiketoimintojen sekä lisääntyneiden lakisääteisten tehtävien hoitamisen myötä ja henkilösivukuluissa tapahtuneiden työantajamaksujen nousun seurauksena 28,6 (25,8) miljoonaan euroon.

Konsernin liikevoitto oli 192,0 (162,6) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten sekä investointeihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin liittyvien valuuttajohdannaisten käyvän arvonmuutoksista kirjattiin liikevoittoon 35,4 (-24,3) miljoonaa euroa.

IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 18,7 (33,7) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutos oli -0,3 (-13,3) miljoonaa euroa.

Konsernin voitto ennen veroja oli 173,9 (129,3) miljoonaa euroa. Suurimmat erot viime vuoteet selittyvät johdannaisten markkina-arvon muutoksilla (muutos +72,7 miljoonaa euroa) ja kantaverkkotuottojen kasvulla (muutos +49,4 miljoonaa euroa) sekä pullonkaulatuottojen käsittelymuutoksen seurauksena (muutos -84,6 miljoonaa euroa). Tilikauden voitto oli 138,7 (103,6) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste nousi ja oli tarkastelukauden lopussa 36,4 (33,5) prosenttia. 

Emoyhtiön liikevaihto oli 581,4 (592,4) miljoonaa euroa, tilikauden voitto 103,9 (123,7) miljoonaa euroa ja jakokelpoiset varat 176,0 miljoonaa euroa.

Yhtiön oman laskelman mukaisesti kantaverkkotoimintaa sääntelevän valvontamallin mukainen tulos päätyy vuodelta 2016 noin 40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Voitto ennen veroja

Verostrategiamme on olla vastuullinen ja esimerkillinen veronmaksaja. Pääperiaatteemme mukaisesti maksamme ja raportoimme yhtiöille kuuluvat verot ja veroluontoiset maksut oikea-aikaisesti sekä ilman verosuunnittelua. Tavoitteenamme on, että yhtiöissä verot ja veroluontoiset maksut kohdistuvat ajallisesti yhteen operatiivisen toiminnan kanssa. Operatiivinen veroasioiden hoito on organisoitu konsernin taloustoimintoon, jonka toiminnasta vastaa konsernin talous- ja rahoitusjohtaja. Omien resurssien lisäksi käytämme tarvittaessa veroasioiden ja päätösten tekemisen tukena ulkopuolisia asiantuntijoita. Veroasioiden hoidossa noudatamme sovellettavia lakeja ja määräyksiä sekä viestimme veroviranomaisten kanssa ammattimaisesti noudattaen Fingridin arvoja.

Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen, euroa

 

 

Fingridin verojalanjälki, euroa   2016           2015           2014          
Maksettavat verot        
  Tuloverot 25 780 172 30 807 079 20 202 952
  Työttömyysvakuutusmaksut 853 024 482 819 580 287
  Sosiaaliturvamaksut 460 905 438 785 436 274
  Kiinteistöverot

409 145

393 259 427 408
  Sähkövero omakäyttösähköstä

18 978

9 858 9 766
Yhteensä maksettavat verot   27 522 224 32 131 799 21 656 685
Kerättävät ja tilitettävät verot        
  Arvonlisävero, nettotilitetyt 50 406 643 38 876 622 36 847 515
  Sähkövero (sis huoltovarmuusmaksun) 38 471 425 36 245 597 33 508 431
  Ennakonpidätys

6 968 506

6 775 996 6 525 519
Yhteensä tilitettävät verot   95 846 574 81 898 216 76 881 465
Yhteenveto kattaa verot ja veroluontoiset maksut, joista Fingridillä on lakimääräinen velvollisuus maksaa tai kerätä kyseinen vero tai maksu. Sen sijaan sellaiset verot, jotka sisältyvät tuotteen tai palvelun ostohintaan ja joista Fingridillä ei ole lakisääteistä ilmoitusvelvollisuutta, eivät sisälly yhteenvedon tietoihin. Kaikki yhteenvedossa olevat verot ja veroluontoiset maksut kohdistuvat Suomeen. Konsernilla ei ole ollut raportointivuosina toimintaa ulkomailla.

 

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Fingridille ja yhteiskunnalle

Koska yhtiöllä on huomattava tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa, merkittävien riskien vaikutus arvioidaan yhtiön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Strategisiksi riskeiksi on tunnistettu:

Strategiset riskit - riskit yhteiskunnalle ja Fingridille

 

Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ja yhteiskunnan kannalta suurin riski on sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvä suurhäiriö. Sähköjärjestelmän mittavat häiriöt voivat johtua useammasta samanaikaisesta viasta kantaverkossa tai sähköntuotannossa. Häiriö voi syntyä myös teknisen vian ja inhimillisen käyttövirheen yhdistelmästä, yllättävän sääilmiön seurauksena, työvirheestä, onnettomuudesta, ilkivallasta tai tietoisesta tunkeutumisesta kriittisiin käytön tietojärjestelmiin. Häiriön laajuutta voi pahentaa tai kestoa lisätä yhtiön käytönvalvontajärjestelmään tai muuhun järjestelmään liittyvä käyttötoimintaa estävä vakava vika. Suurhäiriö voi aiheuttaa Fingridille ja yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia ja fyysisiä vahinkoja. Olemme varautuneet laajaan Suomea tai pohjoismaista sähköjärjestelmää koskevaan häiriöön tekemällä investointeja kantaverkkoon ja varavoimaan. Kehitämme käyttötoimintaa yhdessä muiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Strategiassamme panostamme käytönvalvontajärjestelmän monipuoliseen hyödyntämiseen, häiriöselvityksen nopeuttamiseen ja tehopulatilanteiden hallintaan. Valmistaudumme häiriötilanteisiin jatkuvuudenhallinnan keinoin: erilaisin reservein, toimintaohjein, jatkuvuussuunnitelmin ja harjoituksin. Fingrid rajaa kaikissa häiriötapauksissa taloudellista korvausvastuuta sopimuksellisesti ja vakuutuksin.

Fingridin ja yhteiskunnan kannalta sähkömarkkinoiden toimimattomuus on merkittävä riski. Syynä riskin toteutumiseen voi olla energiapolitiikan alueellinen koordinoimattomuus, markkinoita vääristävät valtiontuet ja sähkön hinnan muodostuksen ongelmat. Vaikutukset näkyvät markkinaehtoisten investointien puuttumisena ja säätökykyisen kapasiteetin poistumisena markkinoilta kannattamattomana. Sähkömarkkinoiden häiriötilanteessa sähköpörssissä sähkölle ei pystytä laskemaan hintaa, joka ohjaisi tuotantolaitoksia ja sähkön käyttöä. Riskiä pyritään hallitsemaan edistämällä markkinaintegraatiota kotimaisella ja pohjoismaisella tasolla. Kysyntäjouston edistäminen, vähittäismarkkinoiden älyverkkoratkaisujen kehittäminen, rajasiirtokapasiteetin lisääminen ja investoinnit, jotka mahdollistavat Suomen pitämisen yhtenä tarjousalueena vähentävät sähkömarkkinoihin kohdentuvaa riskiä.

Yhteiskunnan ja Fingridin kannalta merkittävimmät ympäristöön liittyvät riskit ovat ympäristövahingot ja epäonnistuminen toiminnalle asetettavien ympäristövelvoitteiden ennakoimisessa. Konkreettisimpana riskinä näemme polttoaine- ja öljyvuodot ja säiliö- tai muuntajapalot. Keskeistä näihin riskeihin varautumisessa ovat ennakoiva ympäristövaikutusten selvittäminen, lainsäädännön muutosten seuraaminen, ennalta ehkäisevä vahinkojen torjunta teknisin ratkaisuin, ympäristöasioita koskevat sopimusehdot ja auditoinnit.

Sähkö- ja työturvallisuusriskit liittyvät kantaverkon sähköturvallisuuteen erityisesti rakennus- ja kunnostustöiden yhteydessä. Sähköturvallisuusriskit voivat kohdistua myös sivullisiin. Syynä riskin toteutumiseen voi olla esimerkiksi työvirhe tai vahinko jännitteisten osien lähellä, rakennustyössä tapahtuva virhe, jännitteisten rakenteiden vaurioituminen tai ilkivalta ja piittaamaton toiminta jännitteisten osien lähellä. Riskin toteutumisesta aiheutuvia seurauksia voivat olla vakava henkilöihin kohdistunut vaaratilanne, vakava loukkaantuminen, sairausloma, työkyvyttömyys, invalidisoituminen tai kuolema. Tapahtuma voi myös aiheuttaa keskeytyksiä sähkön jakelussa. Parannamme jatkuvasti kantaverkon turvallisuutta edistämällä työturvallisia toimintatapoja sekä kehittämällä esimerkiksi teknisiä ratkaisuja, työtapoja, osaamista ja viestintää.

Riskejä yhteiskunnalle

Investoinnit voivat joskus tapahtua väärään aikaan. Syynä investointien väärään ajoitukseen voivat olla esimerkiksi muutokset yleisessä taloustilanteessa, sääntelyssä tai sähkön kulutuksessa ja tuotannossa sekä lupaprosessin lykkääntyminen, resurssipula tai lakko. Energiapoliittisten tavoitteiden muuttuminen voi vaikuttaa investointeihin. Ajoituksen epäonnistuminen voi aiheuttaa rajoituksia sähkömarkkinoille, jolloin markkinat eivät toimi tehokkaasti. Suunnittelemme ja rakennamme keskeiset rajasiirto- ja runkoverkon vahvistamishankkeet huolella ja otamme huomioon markkinavaikutukset pitkäjänteisesti säännöllisesti päivitettävissä verkkosuunnitelmissa. Yhteistyö asiakkaiden, pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden ja muiden sidosryhmien kanssa sekä yhteistyö ylikansallisesti päättävien tahojen kanssa vähentävät väärän ajoituksen riskiä.

Siirtokapasiteetin pitkäaikaisten rajoitusten syynä voivat olla esimerkiksi tekniset viat tai käyttövarmuudesta ja muista toimijoista johtuvat rajoitukset. Rajoitukset ja keskeytykset sähkön jakelussa voivat aiheuttaa asiakkaille ja yhteiskunnalle taloudellista haittaa. Hallitsemme riskiä varmentamalla kriittisiä kohteita kantaverkossa ja rajasiirtoyhteyksillä sekä tehokkaalla keskeytyssuunnittelulla. Häiriönselvitysvalmiutta ylläpidämme osaamisen varmistamisella ja kehittämällä varallaoloa. Esimerkiksi keskeytykset suunnitellaan siten, että niistä olisi mahdollisimman vähän taloudellista haittaa yhteiskunnalle.

Asiakkaalle aiheutunut merkittävä haitta voi syntyä palvelun tuottamisessa tai tekniikan toimivuudessa tapahtuneen ongelman tai virheen seurauksena. Seuraukset voivat ilmetä voimajärjestelmän tuottamien palveluiden tai sähkömarkkinoiden häiriintymisenä. Haittaa voi syntyä myös Fingridin ohjeistuksesta tai päätöksestä aiheutuneen virheen seurauksena. Asiakkaalle haitta voi ilmetä tulonmenetyksenä, omaisuuteen kohdistuvana vahinkona, henkilövahinkona, turhina investointeina. Fingrid on rajannut omaa korvausvastuutaan kantaverkkosopimuksessa niissä tilanteissa, joissa asiakkaalle on voinut aiheutua haittaa.

Riskejä Fingridille

Fingridin toiminta on säänneltyä toimintaa, jota valvoo Energiavirasto. Sääntelyn epäsuotuisaan kehittymiseen liittyvät riskit, kuten muutokset suomalaisessa tai eurooppalaisessa sääntelyssä tai lainsäädännössä, voivat heikentää yhtiön taloudellista asemaa tai mahdollisuuksia toteuttaa sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Pyrimme luomaan toimivat yhteistyö- ja vuorovaikutusmallit sidosryhmiin ja osallistumaan aktiivisesti viranomaisten selvitystöihin ja työryhmiin sekä lisäämään ymmärrystä kantaverkkotoiminnasta.

Rahoitusriskejä ovat valuuttariskit, korkoriski, hyödykehintariskit, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit sekä luottoriskit. Toimintaympäristössämme tai liiketoiminnassamme tapahtuva merkittävä poikkeama, häiriö pääoma- ja rahamarkkinoilla, vastapuoliriskien realisoituminen johdannaisten tai sijoitusten osalta, liiketoiminnan luottoriskien toteutuminen tai maksuliikenteen keskeytys voivat aiheuttaa rahoitusriskejä. Maksuvalmiusriski voi aiheutua esimerkiksi markkinaehtoisten kulujen yllättävästä kasvusta tai tulojen yllättävästä laskusta. Riskejä pyritään rajaamaan sisäisen valvonnan, korkean ja vakaan luottoluokituksen sekä rahoituksen tasaisen erääntymisprofiilin ja monipuolisen rakenteen avulla. Ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen pyritään ehkäisemään kehittämällä konsernin talousohjausta, -ennustamista ja taloudellisen liikkumavaran arviointia. Sähkön hintaan liittyviltä vaihteluilta suojaudumme johdannaissopimuksin. Fingridin kanssa sopimussuhteessa olevien osapuolten velvoitteisiin liittyvää vastapuoliriskiä rajataan sopimuksellisesti, erilaisin limiitein ja tekemällä säännöllistä seurantaa vastapuolten taloudellisesta asemasta. Rahoitusriskeistä kerromme tarkemmin konsernintilinpäätöksen kappaleessa 3.3.

Henkilöstöriskit liittyvät osaamisen varmistamiseen. Henkilöstöön liittyviä riskejä pyrimme rajaamaan yhtiön strategisella pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla, kohdennetuilla koulutusohjelmilla henkilöstölle sekä laadukkaalla viestinnällä sidosryhmille. Varahenkilöjärjestelmien ja työturvallisuuden kehittäminen ovat osa henkilöstösuunnitteluamme. Energiatoimialalla pyrimme alan osaamisen kehittämiseen.

ICT-riskit voivat toteutua ICT-laitetiloissa tapahtuvan onnettomuuden, tietoliikenteen pitkäkestoisen toimimattomuuden tai vakavan ICT-järjestelmävian takia. Aiheuttaja voi olla myös työvirhe tai tietoturvaloukkaus. Tapahtuma voi haitata välittömästi ja merkittävästi yhtiön toimintaa ja vaikuttaa myös yhteiskunnan toimintaan kantaverkon tai sähkömarkkinoiden toiminnan häiriintyessä. Näihin riskeihin varaudumme siten, että yhtiössä on riittävä ja vahva tietotekninen osaaminen ja toiminta on varmennettu laitetilojen, tietoliikenteen ja järjestelmien osalta. Varmistamme riittävän osaamisen myös palvelutoimittajien osalta. Olemme laatineet jatkuvuussuunnitelmat kriittisille järjestelmille ja seuraamme ja ennakoimme mahdollisia tietoturva- ja kyberturvallisuusuhkia.

Omaisuusriski kattaa Fingridin omaisuuteen liittyvät merkittävät vahingot, kuten omaisuuden vikaantumisen korjauskelvottomaksi. Merkittävän omaisuuden, kuten kantaverkon, varavoimalan tai merikaapelin vikaantuminen pysyvästi voi aiheuttaa mittavia vahinkoja. Lisäksi vahingon syitä voivat olla muut merkittävät ja ennakoimattomat tekijät, kuten hirmumyrsky, mielenilmaus tai sota. Keinojamme omaisuusriskin hallitsemiseksi ovat kantaverkon turvallisuuden suunnittelu, maantieteellinen hajauttaminen, ennakoiva kunnonhallinta, kattava keskeisten verkkokomponenttien vakuuttaminen, projektien ja kunnonhallinnan yksityiskohtainen määrittely sekä laadunvalvonta ja koetellun teknologian ja osaavien toimittajien käyttäminen.

Maineriskin voivat aiheuttaa esimerkiksi vakavat häiriötilanteet tai tapaturmat, hintamuutokset, maan lunastukset tai verkkoinvestointien myöhästyminen. Yrityksen toimintaan liittyvät vakavat syytökset tai erilaiset maineriskit mediassa voivat lisätä kriittistä keskustelua yhtiön toimintaa kohtaan. Pyrimme vähentämään näitä riskejä tehokkaan riskien ja muutosten hallinnan sekä vastuullisen, avoimen ja tasapuolisen toiminnan, laadukkaan viestinnän ja aktiivisen sidosryhmätyön avulla.

Fingridin osakkuusyhtiöt ovat luonteeltaan pitkäaikaisia omistuksia, ja ne kuuluvat yhtiön kokonaisvaltaisen riskienhallinnan piiriin. Osakkuusyhtiöt lisäävät Fingrid Oyj:n kannalta vain vähän riskejä taloudelliseen asemaan, tulokseen ja rahavirtoihin nähden, sillä ne ovat toiminnaltaan vähäisiä verrattuna emoyhtiön liiketoimintaan. Osakkuusyhtiöihin liittyviä riskejä ovat sääntelyn epäsuotuisa kehittyminen, investointien väärä ajoitus, rahoitusriskit, sähkömarkkinoiden toimimattomuus sekä ICT Menettäminen.