Sähkömarkkinat

Sähkömarkkinoiden toimiessa parhaiten niistä hyötyvät kaikki: yhteiset alueelliset markkinat ja vahvat siirtoyhteydet tehostavat kilpailua ja varmistavat, että sähkö tuotetaan tehokkaimmalla tavalla. Siirtoverkon vahvistaminen sisäisesti ja maan rajoilla parantaa markkinoiden toimintaa. Vahvassa siirtoverkossa sähkö voi vapaasti virrata sinne, missä sille on suurin kysyntä. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisen siirtoyhteyden häiriö voi maksaa kuluttajille useita miljoonia vuorokaudessa.

Euroopan unionin ilmastopolitiikka ja kansalliset energia- ja ilmastotavoitteet pyrkivät vähentämään sähköntuotannon päästöjä ja etenemään kohti vähähiilistä sähköjärjestelmää. Tämän seurauksena sähköntuotannon rakenne on muuttumassa. Sään mukaan vaihtelevan uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut voimakkaasti eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla. Uusiutuvaan energiaan kohdistuvat kansalliset tukimekanismit ovat vauhdittaneet muutosta.

Vuonna 2016 energia-alalla etsittiin kiivaasti ratkaisuvaihtoehtoja sähkömarkkinoiden korjaamiseksi. Sähkömarkkinat ovat kohdanneet isoja haasteita uusiutuvan energian tukipolitiikan seurauksena. Pohjois-Euroopan sähkömarkkinoiden energiaylijäämä näkyy koko Itämeren alueella, ja se on painanut hintatason keinotekoisen alas. Tukkusähkön markkinahinta on romahtanut, minkä seurauksena markkinoilta on poistunut tuotantokapasiteettia.

Tukipolitiikka Euroopassa on aiheuttanut ongelmia sähkötehon riittävyyden osalta. Toimitusvarman, kustannustehokkaan ja vähähiilisen energiajärjestelmän saavuttaminen edellyttää sähkömarkkinoiden markkinaehtoisuuden lisäämistä. Jotta markkinoilla olisi mahdollisuus toimia, on tukien vaikutuksia vähennettävä ja mekanismeja yhdenmukaistettava koko Itämeren alueella. Sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoiden on puolestaan kytkeydyttävä nykyistä tiiviimmin yhteen ja markkinoille on tuotava voimajärjestelmän tasapainottamiseksi vähittäismarkkinoiden kulutusjoustoa.

Uusiutuvan sähköntuotannon kasvu on heikentänyt muun sähköntuotannon kannattavuutta merkittävästi, mikä on puolestaan johtanut säätöön kykenevän tuotantokapasiteetin poistumiseen markkinoilta. Samalla kun vaihtelevan tuotannon varmistamiseksi tarvittavan säädettävän kapasiteetin tarve on kasvanut, on säätöön pystyvää kapasiteettia suljettu.

Uskomme, että toimivat sähkömarkkinat varmistavat kustannustehokkaan siirtymän kohti vähähiilistä sähköjärjestelmää ja tuottavat markkinoille riittävän toimitusvarmuustason. Sähkömarkkinoiden toimivuuden edellytyksenä on markkinoita vääristävistä sähköntuotannon tuista luopuminen vähintään alueellisesti, sillä yhteismarkkinoilla tuet vaikuttavat yli maiden rajojen. Päästökauppamekanismi on kustannustehokkain ja teknologianeutraali väline vähähiilisen energiajärjestelmän edistämiseksi.

Vähähiilinen sähköjärjestelmä vaatii tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteensovittamista. Vähittäismarkkinoita tarvitaan joustokyvyn lähteeksi. Kysyntäjoustolla on tulevaisuudessa merkittävä rooli sähköjärjestelmän tasapainottajana. Se pienentää sähkönkulutusta korkean kulutuksen ja hintatason aikana tai siirtää sitä halvempaan ajankohtaan. Samalla kun kysyntäjousto auttaa pitämään sähköjärjestelmää tasapainossa, se myös näkyy positiivisesti käyttäjän sähkölaskussa. Sähkömarkkinoiden rakenteet ja markkinatoimijoiden roolit eivät ole tältä osin vielä vakiintuneet.

Suomen hallitus julkaisi loppuvuodesta uuden energia- ja ilmastostrategian. Strategiassa esitellään joukko sähkömarkkinoita ja sähköjärjestelmää koskevia linjauksia ja toimenpiteitä. Linjauksissa korostuvat sähkön kuluttajan aktiivinen rooli sähkömarkkinoilla, reaaliaikamarkkinoiden hintasignaalit ja yhteispohjoismaiset vähittäismarkkinat. Esiin nostetaan myös siirtyminen älykkääseen sähköjärjestelmään, joka luo edellytyksiä sähköautojen yleistymiselle. Sähköautot lisäävät osaltaan järjestelmän joustavuutta ja edesauttavat sähköjärjestelmän muutosta vähähiiliseksi. Strategiassa linjataan, että Suomen ja Ruotsin välille rakennettavan kolmannen vaihtosähköyhteyden edistämiseksi olisi tärkeää saattaa se EU:n keskeisimpien hankkeiden listalle vuoden 2017 aikana. Fingridin tavoitteena on rakentaa uusi yhteys valmiiksi vuoteen 2025 mennessä. Euroopan unioni julkaisi loppuvuodesta niin sanotun talvipaketin, jossa otetaan kantaa muun muassa tulevaisuuden sähkömarkkinamallin kehityskysymyksiin. Fingrid pitää komission tekemiä sähkömarkkinamallin kehitysehdotuksia pääosin oikean suuntaisina.

Sähkömarkkinat 2016          2015          2014          
Nord Pool Spot systeemihinta €/MWh 26,91 20,98 29,61
Suomen aluehinta, keskihinta €/MWh 32,45 29,66 36,02
Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M€ 276,8 380,3 255,1
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M € 74,98 173,5 97,7
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä % 32,7 47 47,8
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€ 4,74 8,4 4,8
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä % 9,7 12 8,2

Pohjolan hintataso nousi loppuvuodesta

Sähkömarkkinoiden keskihinta spot-sähkölle (systeemihinta) oli 27 (21) euroa megawattitunnilta. Sähkön hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla oli alkuvuodesta pitkään laskusuuntainen. Kesällä 2016 sähkön hinta Pohjoismaissa kääntyi kuitenkin jälleen nousuun. Hinnannousua selittää heikentynyt pohjoismainen vesitilanne sekä fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuden hintojen nousu.

Suomessa tukkumarkkinoiden hintataso oli viime vuonna muita Pohjoismaita korkeampi. Yleisen pohjoismaisen hintatason nousu on tasoittanut hintaeroja Suomen ja Ruotsin välillä. Pullonkaulatunnit laskivatkin merkittävästi Suomen ja Ruotsin välillä loppuvuodesta. Osasyynä pullonkaulatuntien vähenemiseen ja hintaeron pienenemiseen on pohjoismaisen hintatason nousu sekä Ruotsin ja Liettuan välisen NordBalt-siirtoyhteyden valmistuminen alkuvuoden aikana.

Fingridille kertyi pullonkaulatuloja Suomen ja Ruotsin rajajohtojen osalta 37,5 (87) miljoonaa euroa. Näistä 29,9 (24,3) miljoonaa euroa kertyi vuoden alkupuoliskon aikana ja 7,6 (62,5) miljoonaa euroa vuoden loppupuolella. Lisäksi Suomen ja Viron väliltä kertyi Fingridille pullonkaulatuloja 2,4 (4) miljoonaa euroa. Pullonkaulatulot käytetään rajasiirtokapasiteetin ylläpitoon ja lisäinvestointeihin, kuten lainsäädäntökin edellyttää.

Tuonti Venäjältä kasvoi ja oli 5,9 (3,9) terawattitunnin tasolla. Venäjän tuonnin lisääntymisestä huolimatta Suomeen Venäjältä tuotava sähkön määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina, ja tuntikohtaiset tuontimäärät Venäjältä ovat vaihdelleet suuresti. Sähkökauppaa on vähentänyt Venäjän kapasiteettimekanismin lisäksi kohonnut sähkön hinta Venäjällä.

Pohjoismaiset pullonkaulatulot sekä pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä

Markkinoiden ja yhteyksien kehitystyötä

Selkeyttääksemme sähkömarkkinakeskustelua julkaisimme keväällä keskustelupaperin sähkömarkkinoiden haasteista ja eri ratkaisuvaihtoehdoista. Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa - mitä voimme tehdä? –julkaisu herätti vilkasta keskustelua. Konsultaatiopyyntöömme vastasi kaiken kaikkiaan 36 alan toimijaa, yhdistystä, tutkimuslaitosta ja yksityishenkilöä. Julkaisimme loppuvuodesta koosteen palautteesta ja johtopäätöksemme, jossa viitoitamme eri keinoin tietä kohti markkinaehtoista vihreää sähköjärjestelmää.

Vuoden 2016 aikana sähkömarkkinoiden toimintakyky ja sähkön riittävyys nousivat keskusteluagendalle tammikuun kovien pakkasten myötä. Sähkönkulutusennätyksen rikkoutuessa puhuttiin samanaikaisesti sähkön riittävyydestä ja energiaomavaraisuudesta.

Suomen ja Ruotsin rajakapasiteetista noin puolet muodostuu Fenno-Skan-yhteyksistä eli suurjännitteisistä tasasähköyhteyksistä. Käynnistimme vuoden alussa useita toimenpiteitä rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden kehittämiseksi. Parannusten myötä häiriökeskeytyksien kestot on pystytty pitämään erittäin lyhyinä, ja yhteyksien käytettävyys on ollut selvästi parempi verrattuna aiempiin vuosiin.

Perustimme sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoon keskittyvän Fingrid Datahub Oy-yhtiön 16.2.2016. Omistamamme tytäryhtiön tehtävänä on toteuttaa sähkömarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoratkaisu, datahub, jossa vähittäismyyjien ja verkkoyhtiöiden tiedonvaihto keskitetään yhteen palveluun. Näin tiedonvaihto sähkön vähittäismarkkinoilla selkeytyy ja tehostuu. Vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoa tarvitaan erilaisten sähkömarkkinoiden liiketoimintaprosessien hoitamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi taseselvitys, loppukuluttajan muutto osoitteesta toiseen ja myyjän vaihto. Järjestelmä helpottaa mittaustiedon käsittelyä, yksinkertaistaa ja nopeuttaa asiakkaan sopimustapahtumia sekä parantaa palvelun virheettömyyttä.

Euroopan unionin velvoittama verkkosääntöjen käyttöönotto eteni Suomessa. Perustimme kaikille avoimen Verkkosääntöfoorumin. Foorumin tavoitteena on edistää keskustelua verkkosääntöihin liittyvissä asioissa. Sen tarkoituksena on koota yhteen sidosryhmien näkemyksiä ja täydentää verkkosääntöjen toimeenpanoon liittyviä julkisia kuulemisprosesseja. Verkkosääntöfoorumi kokoontui katsausvuoden aikana kolme kertaa.

Suomen, Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt jatkoivat yhteiseen taseselvitykseen siirtymistä. Yhteinen yhtiö eSett Oy, josta Fingrid omistaa kolmasosan, tähtää toiminnan käynnistämiseen keväällä 2017.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syyskuussa työryhmän selvittämään älyverkkojen mahdollisuuksia sähkömarkkinoilla. Työryhmän tehtävänä on luoda yhtenäinen näkemys tulevaisuuden älyverkoista ja esittää konkreettisia toimia, joilla älyverkot voivat lisätä asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua sähkömarkkinoille sekä edistää yleisesti toimitusvarmuuden ylläpitoa. Työryhmään on kutsuttu laaja edustus koko toimialalta, ja myös Fingrid osallistuu aktiivisesti ryhmän työskentelyyn.

Vuoden varrelta

Hajautettua kotitalouskulutusta ensimmäistä kertaa reservimarkkinalle

Säätökapasiteettimarkkinat käynnistyivät

Kehityshankkeita aggregoinnista

Tuulella tuotettu energia ylitti 1 000 megawatin tuntikeskituotannon