Sähköjärjestelmä

Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset liittymispisteissä

Suomen sähkönkulutus nousi 3,2 (-1,1) prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähköä kulutettiin vuonna 2016 yhteensä 85,1 (82,5) terawattituntia. Siirsimme Fingridin verkossa sähköä 68,5 (67,9) terawattituntia, joka vastasi 77,3 (77,2) prosenttia Suomen sähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).

Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät kattamaan vuoden kulutushuipun. Sähkönkulutuksen tuntikeskiteho oli mittaustemme mukaan suurimmillaan 7.1.2016 klo 17-18 välisenä aikana, jolloin kulutus nousi 15 100 (13 500) megawattiin. Suomessa tuotettiin kulutushuipun hetkellä 10 800 megawatin teholla sähköä ja loput 4 300 megawattia tuotiin naapurimaista. Suomi oli kulutushuipputilanteissa riippuvainen sähkön tuonnista. Kulutushuipun aikana sähköä tuotiin Ruotsista (2 414 MW) ja Venäjältä (1 468 MW) lähes täydellä siirtokapasiteetilla. Sähköä tuotiin samanaikaisesti myös Virosta (435 MW) Suomeen. Kotimaisilla lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksilla sekä vesivoimalaitoksilla oli edelleen vapaata tuotantokapasiteettia kulutushuipun aikaan. Sähkön riittävyys Suomessa ei näin ollut vaarassa huippukulutustilanteiden aikanakaan ja sähköjärjestelmä toimi kulutushuipunkin aikana luotettavasti. Tehoreservikapasiteettia ei käynnistetty kulutushuipun aikana.

Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli katsausvuoden aikana valtaosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa vallitseva siirtosuunta oli alkuvuodesta vientiä Suomesta Viroon. Loppuvuodesta vallitseva siirtosuunta kääntyi Virosta Suomeen. Sähkön tuonnissa Venäjältä Suomeen oli pienehköä kasvua edellisvuoteen verrattuna. Vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnissa on kuitenkin suurta. Siirtokapasiteettia oli tarjolla lähes täysimääräisesti lukuun ottamatta tavanomaisia vuosittaisia Viipurin tasasähköaseman sekä Venäjän verkon huoltotöitä.

Siirtoyhteyksien suunnitellut huoltokatkot Viron, Ruotsin ja Venäjän välillä olivat normaalilla tasolla toimintavuonna. Ruotsin ja Suomen välinen siirtokapasiteetti on ollut osittain rajoitettua muun muassa rakenteilla olevan Pohjois-Suomen uuden 400 kilovoltin voimajohdon ja sähköasemien rakennustöiden seurauksena.

Vastakaupat 1-12/16 1-12/15 10-12/16 10-12/15
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€ 2,5 0,8 0,3 0,2
Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€ 0,1 0,8 0,0 0,0
Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä M€ 1,2 2,2 0,3 0,6
Vastakaupat yhteensä M€ 3,9 3,8 0,6 0,9

Tehtävänämme on toimittaa kantaverkkoon liittyneiden voimalaitosten tuottama sähkö hyvälaatuisena ja luotettavasti asiakkaillemme. Valvomme sähkön siirtovarmuutta jatkuvasti. Siirtovarmuutemme pysyi katsausvuonna edellisvuoden tapaan erinomaisella tasolla ja oli 99,999 (99,999) prosenttia. Siirtovarmuutemme merkityksestä kertoo, että koko maan laajuisessa suurhäiriössä taloudellinen haitta asiakkaille ja yhteiskunnalle olisi suuruusluokaltaan 100 miljoonaa euroa tuntia kohti.

Kesäkaudella oli tavallista enemmän ukkoshäiriöitä, joista monivaiheiset häiriöt aiheuttivat haittaa prosessiteollisuudelle. Muuna aikana häiriöiden määrä pysyi normaalilla tasolla. Keskitimme tasasähkölinkkien häiriöalttiuden selvittämiseen entistä enemmän voimavaroja. Tasasähkölinkkien vikaantumisien määrää laski hiukan ja häiriöiden selvityksen mennyttä aikaa saatiin lyhennettyä merkittävästi. Nostimme kantaverkon häiriönselvitysvalmiutta vuoden 2016 aikana kaiken kaikkiaan kolme kertaa. Nostojen syynä olivat tammikuussa pitkään jatkunut pakkasjakso.

Vastakauppakustannukset olivat yhteensä 3,9 (3,8) miljoonaa euroa. Vastakaupat ovat sähkönsiirtojen hallitsemiseksi tehtäviä erikoissäätöjä, joita käytetään kantaverkon lyhytaikaisten pullonkaulojen eli sähkönsiirtoa rajoittavien kohtien poistamiseen. Fingrid takaa vahvistamansa siirrot rajan yli ostamalla ja myymällä sähköä vastakaupoin käyttövuorokauden loppuun. Tarve vastakaupoille voi johtua esimerkiksi voimalaitosten tai verkon keskeytyksistä tai häiriöistä.

Fingridin verkon häiriöistä aiheutunut keskeytysaika kantaverkon liittymispisteissä oli keskimäärin 1,4 (2,1) minuuttia, joka on selvästi 10 vuoden keskiarvoa lyhyempi. Häiriökeskeytysten aiheuttama haitta (KAH) oli arviolta 3,1 (3,5) miljoonaa euroa.

Investointitöiden yhteydessä syntyneitä siirtokeskeytyksiä tehtiin lähinnä Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Siirtokeskeytykset olivat haastavia ja edellyttivät huolellista etukäteissuunnittelua ja hyvää yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Keskeytyksissä onnistuttiin hyvin.

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpidossa tarvittavia reservejä hankittiin Suomesta, Pohjoismaista, Virosta ja Venäjältä. Reservejä myytiin Ruotsiin aiempia vuosia enemmän. Reservien saatavuus oli pääosin hyvä, mutta haasteellisia tilanteita syntyi esimerkiksi tulvien aikaan, jolloin vesivoimaloita ei pystytä hyödyntämään normaaliin tapaan. Reservien hankintakustannukset jäivät selvästi alle budjetoidun tason. Reservien hankintaan on tullut mukaan uusia toimijoita ja kulutuksen osallistuminen reservimarkkinoille on lisääntynyt. Pohjoismaisen taajuuden laadun heikentymisen korjaamiseksi pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt jatkoivat automaattisen taajuudenhallintareservin käyttöä. Reserviä ylläpidettiin valituilla tunneilla enintään 300 megawattia, josta Fingridin osuus oli enintään 70 megawattia.

Kantaverkon häviöiden määrä väheni edellisestä vuodesta ja oli 1,3 (1,4) terawattituntia. Tämä oli 1,5 (1,6) prosenttia koko siirretyn sähkön määrästä. Syynä häviöiden vähenemiseen oli, että sähkön tuontia Ruotsista oli vähemmän kuin edellisenä vuotena ja läpisiirron määrä on vähentynyt. Häviöiden vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa pohjoismainen sähköntuotantotilanne, kuten vesivoiman riittävyys.

 

Keskitetty sähköjärjestelmä                                             

Hajautettu sähköjärjestelmä

 

Sähköjärjestelmän käyttö 2016    2015   2014  
Sähkön kulutus Suomessa TWh 85,1 82,5 83,4
Fingridin siirtovolyymi TWh 68,6 67,9 67,1
Fingridin häviösähkövolyymi TWh, G4-EU12 1,3 1,4 1,3
Sähkönsiirto Suomi-Ruotsi      
vienti Ruotsiin TWh 0,3 0,2 0,15
tuonti Ruotsista TWh 15,7 17,8 18,1
Sähkösiirto Suomi-Viro      
vienti Viroon TWh 3,1 5 3,6
tuonti Virosta TWh 0,7 0,05 0,05
Sähkönsiirto Suomi-Venäjä      
tuonti Venäjältä 5,9 3,9 3,4

Vuoden varrelta

Säätösähkön hinta nousi alkuvuodesta hetkellisesti korkeaksi

Voimatalouspooli täytti 60 vuotta

Pohjoismainen käytönsuunnitteluyksikkö Nordic RSC perustettiin Kööpenhaminaan

Julkaisimme uuden Fingrid Online -mobiilisovelluksen