Kantaverkon kehittäminen ja ylläpito

Fingridin kaikkien aikojen suurin investointi, Porista Ouluun kulkeva 400 kilovoltin siirtoyhteys valmistui vuoden 2016 lopulla Länsi-Suomessa. Rannikkolinjaksi kutsutun siirtyhteyden valmistumisen myötä Suomessa on nyt kolme pohjoisesta  etelään kulkevaa 400 kilovoltin siirtoyhteyttä. Kaiken kaikkiaan 260 miljoonaa euroa maksanut kokonaisuus eteni kymmenen vuoden rakennusurakan aikana suunnitelmien mukaisesti.

Yhteys palvelee tuulivoimaa, jota Pohjanmaalle on rakennettu ja rakennetaan paljon tulevaisuudessakin. Sen läheisyydessä ovat myös olemassa olevat ja suunnitellut ydinvoimalaitokset. Korvasimme linjan vanhat pienempikapasiteettiset ja elinkaarensa päähän tulleet voimajohdot uusilla rakenteilla ja tehostimme pohjoisen ja etelän välisiä siirtoyhteyksiä. Näin Suomi säilyy varmemmin yhtenä hinta-alueena jatkossakin. Suurempaan jännitteeseen siirtymisellä pienennämme myös siirtohäviöitä. Suuremman jännitteen ansiosta mahdollistamme siirtohäviöiden pienentämisen vuosittain määrällä, joka vastaa noin 2 500 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta. Olemme varautuneet vika- ja huoltotilanteisiin lisäämällä silmukoita eli vaihtoehtoisia reittejä verkkoon.

Vuosia kestänyt projekti on ollut koko Fingridin väelle ja palvelutoimittajille iso haaste. Hankkeen työllistävä vaikutus oli noin 1 000 henkilötyövuotta. Urakasta suoriuduimme erinomaisesti. Onnistumisesta kertoo aikataulussa ja budjetissa pysyminen, sekä kattava ympäristövaikutusten arviointimenettely, joka tehtiin voimajohtohankkeista: Seinäjoki–Tuovila, Ulvila–Kristinestad ja Hirvisuo–Pyhänselkä. Hirvisuo-Pyhänselkä -hanke sai valtakunnallisen YVA-palkinnon vuonna 2011.

Kokonaisuus muodostui kolmesta laajasta hankekokonaisuudesta:
  • 400 ja 110 kilovoltin voimajohtoyhteys Seinäjoelta Vaasaan ja uusi muuntoasema Nivalaan valmistuivat vuonna 2011.
  • 400 kilovoltin voimajohtoyhteys Ulvilasta Kristiinankaupunkiin valmistui voimajohtokokonaisuuden toisessa vaiheessa lokakuussa 2014.
  • Viimeisenä vaiheena rakensimme Kokkolasta (Hirvisuo) Muhokselle (Pyhänselkä) 400 kilovoltin voimajohtoyhteyden, joka valmistui 2016 lopussa. 
Länsirannikon linja 2007-2016
  • 380 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtoa
  • 9 uutta sähköasemaa, lisäksi suppeampia asemalaajennuksia
  • 600-800 megawattia  uutta siirtokykyä Pohjois-ja Etelä-Suomen välille

Suomen vanhimman siirtoyhteyden, Imatralta Turkuun johtavan "Rautarouvan" noin 130 miljoonan euron uudistamishanke eteni toimintavuoden aikana suunnitelmien mukaisesti. Suurhankkeen Hikiä - Forssa-osuus valmistui ja otimme sen käyttöön maaliskuussa. Rautarouvan uudistaminen jatkuu Lieto - Forssa -välillä. Aloitimme myös Yllikkälä - Koria -osuuden uusimisen Lappeenrannan ja Kouvolan välillä, sekä päätimme Hikiän ja Orimattilan välisen voimajohdon uusimisesta ja uuden Orimattilan sähköaseman rakentamisesta. Kokonaisuudessaan Rautarouva on uusittu vuoteen 2020 mennessä.

Turvataksemme pääkaupunkiseudun asukkaiden ja yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen sähkönsaannin vahvistamme Espoon sähköasemaa sekä Länsisalmen sähköasemaa Vantaalla. Sähköasemien uudistaminen ja laajentaminen alkoi vuonna 2016 ja hankkeet valmistuvat vuonna 2017. Kantaverkosta syötetään sähköä Helsinkiin ja Vantaalle Länsisalmen ja Tammiston muuntoasemien kautta. Näiden asemien kautta sähkönsä saa noin 800 000 asukasta. Alueen sähkönkulutuksen kasvu ja Helsingin sähköntuotannossa tapahtuvat muutokset edellyttävät sähkönsyöttökapasiteetin vahvistamista. Espoon sähköaseman laajennus parantaa läntisen Uudenmaan sähkönsiirron käyttövarmuutta. Lisäksi alueen sähköntuotantoa on supistettu samanaikaisesti, kun alueen sähkönkulutus on kasvussa.

Olemme viimeisen kahden vuoden aikana panostaneet merkittävästi Lapin alueen kantaverkon kehittämiseen rakentamalla tai perusparantamalla yhteensä kuusi sähköasemaa. Nämä toimet ovat tarpeellisia Lapin sähkön kulutuksen kasvun ja uuden tuulivoimatuotannon takia. Toimintavuonna Vajukosken ja Petäjäskosken asemille lisättiin uudet muunnot ja olemassa olevia järjestelmiä perusparannettiin ja laajennettiin. Sodankylän pohjoispuolella sijaitseva Vajukosken muuntoasema palvelee vesivoimantuotantoa ja kaivosteollisuutta sekä yhdistyy Ivalon kautta Norjan kantaverkkoon. Tärkeälle Lapin 220 kilovoltin ja 400 kilovoltin päävoimansiirtoverkon yhdistävälle Petäjäskosken muuntoasemalle rakennettiin myös kokonaan uusi 220 kilovoltin kaasueristeinen kytkinlaitos. Lisäksi Taivalkosken ja Ossauskosken sähköasemille tehtiin laajat perusparannukset.

Teimme toimintavuoden aikana useita investointipäätöksiä ja moni niistä eteni rakentamisvaiheeseen.

1970-luvulla rakennettu Inkoon sähköasema varmistaa Länsi-Uudenmaan sähkösyöttöä. Teimme investointipäätöksen ikääntyneen aseman uudistamisesta. Hanke valmistuu vuonna 2018.

Varmistaaksemme Hämeenlinnan ja Valkeakosken alueiden sähkönsaantia päätimme uusia 51 kilometrin pituisen voimajohdon Hämeenlinnan ja Valkeakosken välillä. Puramme ikääntyneet ja huonokuntoiset pylväät ja voimajohdot ja rakennamme samalle paikalle uuden johdon. Hanke valmistuu vuonna 2018.

Fingridin investoinnit kantaverkkoon

Moni investointimme liittyy teollisuuden toimintavalmiuksien mahdollistamiseen tai parantamiseen. Suunnittelemme uuden Vuoksen sähköaseman ja noin 24 kilometrin pituisen Lempiälä - Vuoksi -voimajohdon rakentamista Lappeenrannan ja Imatran välille. Investointi toteutetaan aikaistetusti Kemiran Joutsenon tehtaan laajentamisen vuoksi ja hanke valmistuu vuonna 2018. Varmennamme Äänekosken uuden biotuotetehtaan sähkönsyöttöä rakentamalla Äänekosken Koiviston ja Laukaan Vihtavuoren sähköasemien välille uuden 110 kilovoltin voimajohdon, joka valmistuu vuoden 2017 loppupuolella. Uusimme myös Olkiluodon vanhentuneen ja käyttövarmuudeltaan riittämättömän 400 kilovoltin kytkinlaitoksen. Olkiluodon sähköasema on yksi kantaverkon tärkeimpiä solmukohtia, johon liittyy kolme ydinvoimalaitosta. Tämä hanke valmistuu vuonna 2019.

Fingridin Huutokosken varavoimalaitosta perusparannetaan 15 miljoonalla eurolla. Joroisilla sijaitseva Huutokosken varavoimalaitos on yksi Fingridin omistamista kymmenestä varavoimalaitoksesta, joilla varmistetaan osaltaan Suomen sähkön riittävyys sähköjärjestelmän häiriötilanteissa. Huutokosken varavoimalaitoksen kuusi kaasuturbiiniyksikköä rakennettiin vuosina 1971-1973 ja niiden yhteenlaskettu teho on 180 megawattia. Perusparannushankkeessa uusitaan vanhentuneita järjestelmiä, varmistetaan voimalaitoksen toiminta seuraavaksi 20 vuodeksi ja tehdään merkittäviä ympäristöinvestointeja. Projektissa uusitaan muun muassa polttoainesäiliöt ja -järjestelmät, sammutusjärjestelmät, laitoksen sisäiset sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä varavoimalaitoksen omat varasähköjärjestelmät. Huutokosken varavoimalaitoksen perusparannushanke parantaa ympäristöturvallisuutta.

Kantaverkkoa pidetään kunnossa ja kehitetään jatkuvasti. Omaisuuden hallintaa ja käyttöä varten tarvitaan useita tietojärjestelmiä, jotka tukevat toimintaa prosessien kaikissa vaiheissa omaisuuden pitkäaikaissuunnittelusta aina päivittäiseen käytön suunnitteluun ja kunnossapitoon.

Käynnistimme vuonna 2006 projektin, jonka tavoitteena on rakentaa omaisuudenhallinnan toimintaa tukeva moderni tietojärjestelmäkokonaisuus. Päädyimme vuonna 2012 ratkaisuun, joka koostuu kahdeksasta tietojärjestelmätuotteesta. Olemme integroineet tuotteet keskenään siten, että kantaverkon omaisuuden master data sijaitsee vain yhdessä sovelluksessa. Tämä omaisuuden hallintaa ja käyttöä tukeva uusi tietojärjestelmäkokonaisuus sai nimekseen ELVIS. Valtavassa hankekokonaisuudessa yhdistimme uusinta tietotekniikkaa, yhtiön tietopohjaa sekä muutimme yhtiön toimintatapoja. Projekti saatiin päätökseen vuonna 2016. Alan toimijat ovat seuranneet moniulotteisen ja haastavan hankkeemme etenemistä mielenkiinnolla. Esittelimme hanketta syksyllä Helsingissä ELVIS Event -tapahtumassa, joka kokosi yhteen kantaverkkoyhtiöiden edustajia lähes 20 maasta.

Fingridin omaisuudesta huolehditaan hyvin. Lloyd's Register suoritti elokuussa kaksiviikkoisen auditoinnin, jonka aikana käytiin läpi Fingridin omaisuuden hallintaa. Auditoinnin tuloksena meille myönnettiin ISO 55001 standardin mukainen omaisuuden hallinnan sertifikaatti.

Olemme tehneet merkittäviä toimintamallin uudistuksia rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantamiseksi sekä lisänneet tasasiirtoyhteyksien asiantuntijaresursseja. Vuoden 2016 alusta alkaen otimme HVDC-toiminnassa myös käyttöön ympärivuorokautisen varallaolojärjestelmän. Toimintavuonna olemme pystyneet ennen kaikkea nopeuttamaan häiriöselvitystä, ennaltaehkäisemään yksittäisten häiriöiden syntymistä sekä toteuttamaan HVDC-yhteyksien luotettavuutta ja käytettävyyttä varmistavia toimenpiteitä selvästi aiempia vuosia nopeammin. HVDC-yhteyksien häiriöillä ei vuonna 2016 ollut vaikutuksia sähkömarkkinoiden toimintaan, mikä on osin tehtyjen toimenpiteiden ansiota. Vuonna 2016 ei tapahtunut laajoja viankorjaustoimenpiteitä vaatineita häiriöitä ja vähemmän vakavat häiriöt onnistuimme selvittämään uudistusten myötä aiempia vuosia nopeammin.  Häiriökeskeytysten kokonaiskesto jäikin vuonna 2016 noin kymmenesosaan vuosien 2014 ja 2015 tasosta. Häiriökeskeytysten lukumäärä puolittui vuosien 2014 ja 2015 määrästä.

HVDC-yhteyksien häiriöt, kokonaiskesto ja lukumäärä

Taulukoissa esitetyt luvut perustuvat kansainvälisiin käytäntöihin, jotka ovat vakiintuneet HVDC-yhteyksien käytettävyyden määrittämiseksi.

Fingridin kunnonhallinta on kansainvälisesti arvioituna edelleen maailman huippuluokkaa. Sijoituimme jälleen kärkeen kansainvälisessä kunnonhallinnan laatua ja kustannustehokkuutta mittaavassa ITOMS (International Transmission Operations and Maintenance Study) vertailussa jo yhdennentoista kerran peräkkäin.

Työturvallisuus on etusijalla yhtiössämme. Meille on tärkeää, että yhtiömme ja palvelutoimittajiemme henkilökunta pääsee turvallisesti ja terveenä kotiin jokaisen työpäivän päätteeksi. Yhtiön omalle henkilökunnalle ei sattunut yhtään poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa 0 (1) ja tältä osin 0-tapaturmaa tavoite saavutettiin. Palvelutoimittajillemme sattui 12 (13) poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa, joista 3 johti yli 30 päivän sairauspoissaoloon. Palvelutoimittajien ja Fingridin henkilökunnan yhdistetty työtapaturmataajuus laski hieman edellisestä vuodesta. Vuoden aikana sattuneet tapaturmat ja vaaratilanteet on tutkittu, syyt on selvitetty ja toimenpiteet on määritetty työturvallisuuden kehittämiseksi.

Työturvallisuuden kehityshanke jatkui. Kehityshanke keskittyi työturvallisuuden toimintamallien ja työkalujen jalkauttamiseen sekä turvallisuusasenteiden parantamiseen. Koulutimme työturvallisuusasioita palvelutoimittajien projekti- ja työmaajohdolle, työntekijöille sekä Fingridin omalle henkilökunnalle. Vuoden alussa otimme käyttöön Fingridin verkkokoulun, jossa on vuoden aikana ollut yli 1 700 kävijää. Järjestimme turvallisuushavaintokampanjan palvelutoimittajille ja omalle henkilökunnallemme. Lisäksi jatkoimme työturvallisuuden, laadun ja ympäristön mobiiliraportointijärjestelmän, verkkokoulun sekä turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämistä.

Työtapaturmataajuus ja tapaturmien vakavuus

Vuoden varrelta

Sähkön siirtokapasiteettia lisää Suomen ja Ruotsin välille

Avoimet ovet keräsi väkeä Petäjävedellä