Rahoitusvelat, rahoituskulut sekä velkojen rahoitusriskien hallinta

5.3 Rahoitusvelat, rahoituskulut sekä velkojen rahoitusriskien hallinta

Yhtiö hyödyntää kulloisenkin luottoluokituksen tarjoamat mahdollisuudet kansainvälisillä ja kotimaisilla lainapääoma- ja rahamarkkinoilla. Rahoitus hankitaan markkinaehtoisesti ja hajautetusti useasta eri lähteestä pyrkien tasaamaan takaisinmaksuprofiili. Fingridin voimassa olevat lainasopimukset, velka- tai yritystodistusohjelmat ovat vakuudettomia. Niihin ei myöskään liity mitään taloudellisiin tunnuslukuihin perustuvia kovenantteja. Vuonna 2016 yhtiö laski liikkeelle yhteensä 80 miljoonan euron suuruiset joukkovelkakirjat, (50 miljoonaa euroa neljäksi vuodeksi ja 30 miljoonaa euroa kuudeksi vuodeksi) joilla jälleenrahoitettiin lyhytaikaisia lainoja.

Lainat muodostuvat seuraavasti:

14. LAINAT, 1 000 €
  2016 2015 Hierarkian taso
  Käyvät arvot Tasearvot % Käyvät arvot Tasearvot %  
               
Pitkäaikaiset              
Joukkovelkakirjalainat 791 948 691 662   829 075 734 366   Taso 2
Lainat rahoituslaitoksilta 163 895 151 203   186 408 172 866   Taso 2
  955 843 842 866 76 % 1 015 483 907 232 79 %  
               
Lyhytaikaiset              
Joukkovelkakirjalainat 125 885 123 074   144 284 140 504   Taso 2
Lainat rahoituslaitoksilta 23 246 21 662   22 195 20 710   Taso 2
Muut lainat / Yritystodistukset (kansainväliset ja kotimaiset) 120 059 120 128   75 022 75 003   Taso 2
  269 190 264 865 24 % 241 501 236 217 21 %  
Yhteensä 1 225 033 1 107 730 100 % 1 256 984 1 143 448 100 %  
               

Lainojen käyvät arvot pohjautuvat rahavirtojen nykyarvoihin. Eri valuutoissa nostetut lainat on arvostettu kunkin valuutan korkokäyrän perusteella nykyarvoon. Diskonttokorkoon on lisätty yritys- ja lainakohtainen riskipreemio. Valuuttamääräiset lainat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivänä EKP:n julkaisemaan valuuttakurssiin.

Velan erääntymisprofiili
15. LAINOIHIN SISÄLTYVÄT JOUKKOVELKAKIRJALAINAT, 1 000 €
        2016 2015
Valuutta Nimellisarvo Eräpäivä Korko    
EUR 20 000 11.04.2017 vaihtuvakorkoinen 20 000 20 000
EUR 25 000 11.04.2017 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000
EUR 30 000 15.06.2017 3,07% 30 000 30 000
EUR 50 000 20.09.2020 vaihtuvakorkoinen 50 000  
EUR 30 000 19.09.2022 vaihtuvakorkoinen 30 000  
EUR 30 000 11.09.2023 2,71% 30 000 30 000
EUR 300 000 03.04.2024 3,50% 298 961 298 837
EUR 25 000 27.03.2028 2,71% 25 000 25 000
EUR 10 000 12.09.2028 3,27% 10 000 10 000
EUR 80 000 24.04.2029 2,95% 80 000 80 000
EUR 30 000 30.05.2029 2,89% 30 000 30 000
        628 961 548 837
           
JPY 500 000 22.06.2017 1,28% 4 052 3 815
        4 052 3 815
           
NOK 200 000 17.10.2016 5,15%   20 827
NOK 200 000 11.04.2017 5,16% 22 011 20 827
NOK 200 000 10.11.2017 5,12% 22 011 20 827
NOK 200 000 12.11.2019 5,37% 22 011 20 827
NOK 100 000 16.09.2025 4,31% 11 006 10 413
        77 039 93 721
           
SEK 100 000 15.01.2016 3,30%   10 882
SEK 500 000 18.10.2016 korkorakennelma   54 385
SEK 500 000 18.10.2016 3,50%   54 410
SEK 1 000 000 19.11.2018 korkorakennelma 104 685 108 820
        104 685 228 497
Joukkovelkakirjalainat, pitkäaikaiset yhteensä       691 663 734 366
Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset yhteensä       123 074 140 504
Yhteensä       814 737 874 870

Yhtiö toimii joukkovelkakirja-, yritystodistus-, ja lainamarkkinoilla:

  • Pitkäaikaista varainhankintaa varten yhtiöllä on kansainvälinen joukkovelkakirjalainaohjelma, Medium Term Note Programme ("EMTN-ohjelma"), suuruudeltaan 1,5 miljardia euroa. 
  • Fingridillä on kansainvälinen yritystodistusohjelma, Euro Commercial Paper Programme ("ECP-ohjelma"), suuruudeltaan 600 miljoonaa euroa.
  • Fingridillä on kotimainen yritystodistusohjelma, suuruudeltaan 150 miljoonaa euroa
  • Fingridillä on lisäksi pitkäaikaiset kahdenkeskiset lainasopimukset sekä Euroopan Investointipankin (EIB) että Pohjoismaisen Investointipankin (NIB) kanssa.

Seuraavassa graafissa on kuvattu Fingridin moninaiset velkalähteet. Fingrid hoitaa velkarahoituksensa pääosin kansainvälisiltä joukkovelkakirjamarkkinoilta. 

Kokonaisvelka lähteittäin

Yhtiö määrittää nettovelat taseen rahavarojen, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja lainojen erotuksena. Nettovelkojen kehitystä seurataan aktiivisesti.

16. LAINOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA, 1 000 €
  Lainat
vuoden
kuluessa
Lainat yli
vuoden
kuluttua
Yhteensä
Lainat 1.1.2015 263 033 962 324 1 225 358
Rahoituksen rahavirrat -185 181 107 424 -77 757
Valuuttakurssioikaisut -3 573 2 350 -1 223
Efektiivisen koron jaksotus 1 051 12 873 13 925
Muut muutokset, joihin ei liity maksua 161 937 -164 867 -2 930
Lainat 31.12.2015 237 268 920 105 1 157 373
Rahoituksen rahavirrat -119 917 80 000 -39 917
Valuuttakurssioikaisut -1 192 5 243 4 051
Efektiivisen koron jaksotus 355 1 472 1 827
Muut muutokset, joihin ei liity maksua 149 757 -149 608 149
Lainat 31.12.2016 266 271 857 211 1 123 482
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat likvidejä sijoituksia joilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla.
Nettovelkojen täsmäytyslaskelma, 1 000 €   2016 2015
Rahavarat   21 939 23 099
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat   57 790 93 451
Lainat – vuoden kuluessa takaisin maksettavat   264 865 236 217
Lainat – yli vuoden kuluttua takaisin maksettavat   842 866 907 232
Nettovelat   1 028 002 1 259 999
Pääomat ja nettovelkaantuminen

Korkotuotot ja -kulut lainoista ja muista saamisista muodostuvat seuraavasti:

17. KORKOTUOTOT JA -KULUT LAINOISTA JA MUISTA SAAMISISTA, 1 000 €
  2016 2015
Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista 500 449
Korkotuotot rahavaroista ja pankkitalletuksista 189 174
Nettovaluuttakurssierot 0 77
Osinkotuotot 5 5
  694 706
     
Korkokulut lainoista -27 017 -29 650
Nettokorkokulut korko- ja valuuttajohdannaisista 7 261 8 250
Voitot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta 6 016 3 749
Tappiot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta -6 358 -17 025
Nettovaluuttakurssierot -67 0
Muut rahoituskulut -1 236 -1 416
  -21 401 -36 092
Aktivoidut korkokulut, vieraan pääoman menot;    
rahoitusmenokerroin 2 % (liitetieto 11) 2 016 1 690
     
Yhteensä -18 691 -33 695
     

Velkojen markkinariskien hallinta

Fingridin velat ovat sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisia ja niitä on laskettu liikkeeseen useassa valuutassa. Näin ollen ne altistavat Fingridin rahavirran korkoriskille ja valuuttariskille. Fingrid käyttää johdannaissopimuksia suojautumiseen rahavirran korkoriskiltä ja lainojen valuuttakurssiriskiltä. Fingrid pitää lähtökohtaisesti liikkeelle lasketut lainat maturiteettiin saakka eikä siten arvosta taseessa lainoja käypään arvoon tai suojaudu käyvän arvon korkoriskiltä. Sallitut suojausinstrumentit on määritelty rahoitustoiminnan politiikassa ja valittu siten, että ne suojaavat mahdollisimman tehokkaasti kyseisiltä riskeiltä.

Yhtiön toimintavaluutta on euro. Lähtökohtaisesti valuuttariskit ja vieraan valuutan korkoriski suojataan täysimääräisesti. Kustannustehokkuussyistä voidaan jättää suojaamatta riskin määrä, joka realisoituessaan on enintään viisi miljoonaa euroa. 

Lainat alkuperäisessä valuutassa
Transaktioriski

Yhtiö laskee liikkeelle velkakirjoja kansainvälisillä ja kotimaisilla raha- ja lainapääomamarkkinoilla. Yhtiön lainat jakautuvat euro- ja ei-euromääräisiin valuuttoihin ja kaikki valuuttamääräiset velat ja niihin liittyvät korkovirrat suojataan valuuttariskeiltä. Valuuttasuojaus tehdään aina täysimääräisesti kunkin velkakirjan liikkeeseenlaskun yhteydessä. Yhtiö käyttää valuutan- ja koronvaihtosopimuksia velkakirjojen valuuttakurssi- ja korkoriskin suojaamiseksi.

Yhtiön liiketoimintoihin liittyvät valuuttariskit ovat vähäiset ja ne on pääosin suojattu. Liiketoiminnan transaktioriskien suojaamiseksi yhtiö on tilikauden aikana käyttänyt. Johdannaisten yhteenveto on esitetty liitetiedossa 23.

Valuuttakurssimuutosten herkkyyttä mitataan 10 prosentin muutoksena euron ja kyseisen valuutan välillä. Konsernin merkittävin valuutta on Ruotsin kruunu. Jos kruunu olisi 31.12.2016 ollut euroon nähden 10 % heikompi/vahvempi kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, voitto verojen jälkeen olisi ollut 1 000 euroa suurempi / 1 000 euroa pienempi (2015: 32 000 euroa / 36 000 euroa). Pääasiallinen tulosvaikutus aiheutuu johdannaisten käyvän arvon muutoksesta. Vuodesta 2016 alkaen huomioidaan herkkyysanalyysissä myös SEK termiinikäyrän vaikutus. Vuonna 2016 erääntyivät 1 100 miljoonan kruunun lainat ja niitä vastaavat johdannaiset, minkä vuoksi kruunun valuuttakurssimuutosten vaikutus on pienentynyt.

Rahoituskulut

Korkoriski

Yhtiöllä on vain euromääräistä korkoriskiä yhtiön liiketoiminnasta, varoista ja lainoista. Lainat ovat sekä pääomien ja korkomaksujen osalta täysin valuuttasuojatut ja rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat euromääräiset.

Korkoriskin hallinnassa optimoidaan Energiaviraston määrittelemän regulaatiomallin kautta tuleva liiketoiminnan korkoriski (riskitön korko ns. WACC-mallissa, ks. infolaatikko alla) yhdessä yhtiön nettovelan korkoriskin kanssa.

Liiketoiminnan korkoriski voidaan suojata osittain tai kokonaan suhteessa sähköverkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan. Yhtiön hallitus päättää aina erikseen mahdollisesta liiketoiminnan korkoriskin suojauksesta. Liiketoimintaan sisältyvää korkoriskiä ei ole suojattu vuonna 2016. Fingridin liiketoiminnan korkoriski aiheutuu WACC-mallin riskittömän koron muutoksista. Jos riskitön korko nousee/laskee prosenttiyksikön, niin verojen jälkeinen WACC nousee/laskee 0,9%.

Lainasalkun korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkokustannukset pitkällä aikavälillä. Lähtökohtaisesti yhtiön lainasalkun korkopositio pidetään vaihtuvakorkoisena tavoitellen maksimissaan 12 kuukauden keskimääräistä korkosidonnaisuusaikaa. Lainasalkun korkoriski syntyy markkinakorkojen heilunnasta mikä laskee tai nostaa yhtiön vaihtuvakorkoisten lainojen vuosittaisia korkokustannuksia. Markkinakorkojen noustessa (laskiessa) vaihtuvakorkoisten lainojen korkokustannukset kasvavat (pienenevät). Tämä on ns. rahavirtariski, jota yhtiö suojaa johdannaisilla. Lainsalkun korkoriskin herkkyyttä mitataan Cash Flow at Risk (CFaR) tyyppisellä mallilla, josta Fingridillä on käytössä Autoregressive Integrated Moving Average (ARIMA) - malli. Mallin keskeiset parametrit ovat 3kk ja 6kk Euribor- korot, joiden historiallisten aikasarjojen perusteella simuloidaan Fingridin lainasalkun korkokuluja eteenpäin katsovasti. Positio, josta herkkyysanalyysi on laskettu sisältää konsernin kaikki korolliset lainat, lainasalkun johdannaiset ja ostetut korko-optiot, joilla suojaudutaan äkillisiä koron muutoksia vastaan. Mallin mukaan Fingridin korkokulut tulevat 95% (99%) todennäköisyydellä olemaan enintään 20 (20) miljoonaa euroa seuraavan 12 kuukauden aikana.


Kohtuullisen tuottoasteen määrittely sääntelyssä ja liiketoiminnan korkoriski

Verkkotoimintaan sitoutuneelle oikaistulle pääomalle hyväksyttävän kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytetään pääoman painotetun keskikustannuksen mallia (Weighted Average Cost of Capital, eli WACC -malli). WACC-malli ilmaisee yrityksen käyttämän pääoman keskimääräisen kustannuksen, jossa painoina ovat oman ja vieraan pääoman suhteelliset arvot. Oman pääoman ja korollisen vieraan pääoman kustannusten painotetun keskiarvon avulla lasketaan koko pääoman kustannus eli sääntelyn mukainen kohtuullinen tuottoaste. Kohtuullinen tuotto lasketaan kertomalla verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma WACC:lla.

WACC post-tax = kohtuullinen tuottoaste yhteisöverojen jälkeen
CE = oman pääoman kohtuullinen kustannus
CD = korollisen vieraan pääoman kohtuullinen kustannus
E = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu oma pääoma
D = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu korollinen vieras pääoma
yvk = voimassa oleva yhteisöverokanta

Rr = riskitön korkokanta
DP = vieraan pääoman riskipreemio

Rr = riskitön korkokanta
β velallinen = velallinen beeta-kerroin
Rm = markkinoiden keskimääräinen tuotto
Rm – Rr = markkinariskipreemio
LP = likvidittömyyspreemio

Tämän jälkeen edellä mainittu verojen jälkeinen kohtuullinen tuottoaste oikaistaan voimassaolevalla yhteisöverokannalla. Näin  saadaan laskettua  veroja edeltävä kohtuullinen tuottoaste.

WACC pre-tax = yhteisöveroja edeltävä kohtuullinen tuottoaste

Verkonhaltijalle sovelletaan kiinteää pääomarakennetta, jossa korollisen vieraan pääoman painoarvo on 50% ja oman pääoman 50%. Yhteisöveroja edeltävä (pre-tax) kohtuullinen tuottoaste lasketaan seuraavasti 

Rk, pre-tax  = kohtuullinen tuotto ennen yhteisöveroja, euroa
WACC pre-tax = kohtuullinen tuottoaste, prosenttia
E = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu oma pääoma, euroa
D = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu korollinen vieras pääoma, euroa
E + D = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma, euroa


wacc taulukko

Maksuvalmiusriski

Fingrid altistuu maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskille erääntyvien lainojen, maksujen ja liiketoiminnan kassavirran vaihteluista johtuen. Yhtiön maksuvalmius tulee järjestää siten, että tulevan 12 kuukauden periodin jälleenrahoitustarve pystytään kattamaan 110 prosenttisesti likvideillä varoilla (rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) ja käytettävissä olevilla pitkäaikaisilla sitovilla luottolupauksilla. 

Yhtiöllä on 11.12.2015 allekirjoitettu 300 miljoonan euron valmiusluotto. Valmiusluoton laina-aika on viisi vuotta, jonka lisäksi yhtiöllä on kaksi yhden vuoden jatko-optiota laina-aikaan, joista toinen jatko-optio on käytetty. Tämä pidensi valmiusluoton laina-aikaa 11.12.2021 asti. Valmiusluotto on sitova ja nostamaton. Lisäksi yhtiöllä on käytössään yhteensä 50 miljoonan euron ei-sitovat tililimiitit.

Jälleenrahoitusriskiä hallitaan rakentamalla tasainen erääntymisprofiili siten, että pitkäaikaisten lainojen osuus yksittäisenä vuonna on alle 30 prosenttia kokonaisvelasta ja että yhtiön lainasalkun keskimaturiteetin on oltava vähintään kolme vuotta. Jälleenrahoituksen varmistamiseksi yhtiö hyödyntää monipuolisesti eri rahoituslähteitä. Yhtiön korkea luottoluokitus ja hyvät pankki- sekä sijoittajasuhteet mahdollistavat hyvän pääsyn lainapääomamarkkinoille ja siten minimoivat velan jälleenrahoitusriskin ja rahoituskustannukset.

Rahoitustoiminnan vastapuoliriskiä aiheuttavat vastapuolet ovat sijoittamiseen liittyvät vastapuolet (esimerkiksi rahamarkkinarahastot), johdannaissopimusten vastapuolet ja pankkivastapuolet. Yhtiö minimoi vastapuoliriskejä. Pääsääntöisesti luottoluokituskategoriat määrittävät vastapuolilimiitin määrän.

Sopimuksiin perustuvat lainojen lyhennykset ja korkokulut, esitetään seuraavassa taulukossa. Vaihtuvakorkoisten lainojen korkoprosentit on määritetty käyttäen nollakuponkikäyrää. Lyhennykset ja korkosummat eivät ole diskontattuja arvoja. Koronvaihtosopimuksista aiheutuvat rahoituskulut suoritetaan usein nettomääräisinä, sopimusten luonteesta riippuen. Seuraavassa taulukossa ne on esitetty bruttomääräisinä.

18. LAINOJEN LYHENNYKSET JA KORKOMAKSUT SEKÄ RAHOITUSJOHDANNAISTEN SOPIMUKSIIN PERUSTUVAT MAKSUT JA SAATAVAT, JOTKA SUORITETAAN KÄTEISVAROINA, 1 000 €
                 
31.12.2016   2017 2018 2019 2020 2021 2022- Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat -lyhennykset 123 074 104 685 22 011 50 000 0 514 967 814 737
  -korot 20 874 17 555 17 361 16 398 16 247 68 012 156 447
Lainat rahoituslaitoksilta -lyhennykset 21 662 21 662 21 662 17 662 17 662 72 554 172 866
  -korot 3 264 2 859 2 572 2 305 1 999 4 383 17 382
Yritystodistukset -lyhennykset 120 000 0 0 0 0 0 120 000
Valuutanvaihtosopimukset -maksut 53 453 107 833 23 967 87 118 13 342 198 800
Koronvaihtosopimukset -maksut 2 287 2 204 845 269 370 2 204 8 180
Valuuttatermiinit -maksut 2 214 0 0 0 0 0 2 214
Yhteensä   346 829 256 798 88 419 86 721 36 397 675 463 1 490 626
Valuutanvaihtosopimukset -saatavat 49 434 110 878 22 394 449 449 12 209 195 812
Koronvaihtosopimukset -saatavat 4 933 4 015 3 859 3 662 3 371 8 381 28 221
Valuuttatermiinit -saatavat 2 271 0 0 0 0 0 2 271
Yhteensä   56 638 114 893 26 253 4 111 3 820 20 590 226 304
Yhteensä   290 191 141 905 62 165 82 610 32 577 654 873 1 264 322
                 
31.12.2015   2 016 2 017 2 018 2 019 2 020 2021- Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat -lyhennykset 140 504 120 468 108 820 20 827 0 484 251 874 870
  -korot 24 850 21 043 18 711 17 111 15 993 83 757 181 465
Lainat rahoituslaitoksilta -lyhennykset 20 710 21 662 21 662 21 662 17 662 90 216 193 576
  -korot 3 707 3 270 3 066 2 841 2 544 7 051 22 479
Yritystodistukset -lyhennykset 75 000 0 0 0 0 0 75 000
Valuutanvaihtosopimukset -maksut 146 373 53 753 108 408 24 160 170 13 889 346 753
Koronvaihtosopimukset -maksut 3 632 2 102 1 991 1 029 534 3 715 13 003
Valuuttatermiinit -maksut 2 266 1 914 0 0 0 0 4 181
Yhteensä   417 043 224 213 262 658 87 631 36 904 682 879 1 711 327
Valuutanvaihtosopimukset -saatavat 148 587 49 939 111 766 22 394 449 12 658 345 792
Koronvaihtosopimukset -saatavat 4 656 4 733 3 751 3 339 2 813 8 863 28 156
Valuuttatermiinit -saatavat 2 222 1 871 0 0 0 0 4 093
Yhteensä   155 465 56 544 115 517 25 733 3 262 21 520 378 041
Yhteensä   261 578 167 669 147 141 61 897 33 642 661 358 1 333 285
             

Laadintaperiaatteet

Lainat

Nostetut lainat merkitään alun perin taseeseen käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettyinä. Transaktiomenoja ovat yli- ja alihinnat sekä järjestely-, välitys- ja hallinnolliset palkkiot jotka liittyvät välittömästi lainojen nostoon. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon; saadun määrän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa. Lainat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät ja maksetaan takaisin.

Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen osaksi tai kokonaan on todennäköistä. Tällöin palkkio aktivoidaan taseeseen, kunnes laina nostetaan. Jos ei ole näyttöä siitä, että limiittiin kuuluvat lainat tullaan todennäköisesti nostamaan osaksi tai kokonaan, palkkio aktivoidaan maksuvalmiuspalveluista suoritettuna ennakkomaksuna ja jaksotetaan kyseisen limiitin voimassaoloajalle.