Sähkömarkkinat

1.1.4 Sähkömarkkinat

Sähkömarkkinoiden keskihinta spot-sähkölle (systeemihinta) oli 26,91 (20,98) euroa megawattitunnilta. Sähkön hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla oli alkuvuodesta pitkään laskusuuntainen. Kesällä 2016 sähkön hinta Pohjoismaissa kääntyi kuitenkin jälleen nousuun. Hinnannousua selittää heikentynyt pohjoismainen vesitilanne sekä fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuden hintojen nousu.

Suomessa tukkumarkkinoiden hintataso oli viime vuonna muita Pohjoismaita korkeampi. Yleisen pohjoismaisen hintatason nousu on tasoittanut hintaeroja Suomen ja Ruotsin välillä. Pullonkaulatunnit laskivatkin merkittävästi Suomen ja Ruotsin välillä loppuvuodesta. Osasyynä pullonkaulatuntien vähenemiseen ja hintaeron pienenemiseen on pohjoismaisen hintatason nousu sekä Ruotsin ja Liettuan välisen NordBalt-siirtoyhteyden valmistuminen alkuvuoden aikana.

Fingridille kertyi pullonkaulatuottoja Suomen ja Ruotsin rajajohtojen osalta 37,5 (86,8) miljoonaa euroa. Näistä 29,9 (24,3) miljoonaa euroa kertyi vuoden alkupuoliskon aikana ja 7,6 (62,5) miljoonaa euroa vuoden loppupuolella. Suomen ja Viron väliltä kertyi pullonkaulatuottoja 2,4 (4,2) miljoonaa euroa. Fingrid on käyttänyt vuonna 2016 kaikki kertyneet pullonkaulatuotot rajasiirtokapasiteetin ylläpitoon ja lisäinvestointeihin.

Tuonti Venäjältä kasvoi ja oli 5,9 (3,9) terawattitunnin tasolla. Venäjän tuonnin lisääntymisestä huolimatta Suomeen Venäjältä tuotava sähkön määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina, ja tuntikohtaiset tuontimäärät Venäjältä ovat vaihdelleet suuresti. Sähkökauppaa on vähentänyt Venäjän kapasiteettimekanismin lisäksi kohonnut sähkön hinta Venäjällä.

Fingrid julkaisi keväällä keskustelupaperin sähkömarkkinoiden haasteista ja eri ratkaisuvaihtoehdoista. ”Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa - mitä voimme tehdä?” -julkaisu herätti vilkasta keskustelua. Fingridin konsultaatiopyyntöön vastasi kaiken kaikkiaan 36 alan toimijaa, yhdistystä, tutkimuslaitosta ja yksityishenkilöä. Loppuvuodesta yhtiö julkaisi palautteesta koosteen, jossa viitoitetaan eri keinoin tietä kohti markkinaehtoista vihreää sähköjärjestelmää.

Vuoden 2016 aikana sähkömarkkinoiden toimintakyky ja sähkön riittävyys nousivat keskusteluagendalle tammikuun kovien pakkasten myötä. Sähkönkulutusennätyksen rikkoutuessa puhuttiin samanaikaisesti sähkön riittävyydestä ja energiaomavaraisuudesta.

Suomen ja Ruotsin rajakapasiteetista noin puolet muodostuu Fenno-Skan-yhteyksistä eli suurjännitteisistä tasasähköyhteyksistä. Rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden kehittämiseksi yhtiössä käynnistettiin vuoden alussa useita toimenpiteitä. Parannusten myötä häiriökeskeytyksien kestot on pystytty pitämään erittäin lyhyinä, ja yhteyksien käytettävyys on ollut selvästi parempi verrattuna aiempiin vuosiin.

Vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoon keskittyvä Fingrid Datahub Oy -yhtiö perustettiin 16.2.2016. Fingridin kokonaan omistaman tytäryhtiön tehtävänä on toteuttaa sähkömarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoratkaisu, datahub, jossa vähittäismyyjien ja verkkoyhtiöiden tiedonvaihto keskitetään yhteen palveluun. Näin tiedonvaihto sähkön vähittäismarkkinoilla selkeytyy ja tehostuu. Vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoa tarvitaan erilaisten sähkömarkkinoiden liiketoimintaprosessien hoitamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi taseselvitys, loppukuluttajan muutto osoitteesta toiseen ja myyjän vaihto. Järjestelmä helpottaa mittaustiedon käsittelyä, yksinkertaistaa ja nopeuttaa asiakkaan sopimustapahtumia sekä parantaa palvelun virheettömyyttä.

Euroopan unionin velvoittama verkkosääntöjen käyttöönotto eteni Suomessa. Fingrid perusti kaikille avoimen Verkkosääntöfoorumin. Foorumin tavoitteena on edistää keskustelua verkkosääntöihin liittyvissä asioissa. Sen tarkoituksena on koota yhteen sidosryhmien näkemyksiä ja täydentää verkkosääntöjen toimeenpanoon liittyviä julkisia kuulemisprosesseja. Verkkosääntöfoorumi kokoontui katsausvuoden aikana kolme kertaa.

Suomen, Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt jatkoivat yhteiseen taseselvitykseen siirtymistä. Yhteinen yhtiö eSett Oy, josta Fingrid omistaa kolmasosan, tähtää toiminnan käynnistämiseen keväällä 2017.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syyskuussa työryhmän selvittämään älyverkkojen roolia sähkömarkkinoilla. Työryhmän tehtävänä on luoda yhtenäinen näkemys tulevaisuuden älyverkoista ja esittää konkreettisia toimia, joilla älyverkot voivat lisätä asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua sähkömarkkinoille sekä edistää yleisesti toimitusvarmuuden ylläpitoa. Työryhmään on kutsuttu laaja edustus koko toimialalta, ja myös Fingrid osallistuu aktiivisesti ryhmän työskentelyyn.

Sähkömarkkinat 1-12/16 1-12/15 10-12/16 10-12/15
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta 26,91 20,98 34,42 21,92
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta 32,45 29,66 37,48 30,59
Pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välillä M€* 75,0 173,5 3,9 44,1
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %** 32,7 47,1 10,9 47,4
Pullonkaulatuotot Suomen ja Viron välillä M€* 4,7 8,4 0,1 1,6
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä % 9,7 12,0 2,8 9,1