Investoinnit

1.1.2 Investoinnit

Fingridin kantaverkon investointiohjelmalla parannetaan käyttövarmuutta, edistetään sähkömarkkinoita ja edistetään Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutumista. Vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat säilyneet erittäin mittavina.

Vuonna 2016 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 146,7 (147,5) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 135,8 (138,4) miljoonaa euroa ja varavoimaan 3,3 (0,7) miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 7,5 (8,4) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin toimintavuonna yhteensä 2,4 (1,8) miljoonaa euroa.

Vuoden 2016 lopussa Fingridillä oli rakennusvaiheessa 13 kappaletta 400 kilovoltin sähköasemakohdetta ja 67 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtourakoita sekä huomattava määrä 110 kilovoltin sähköasema- ja voimajohtoprojekteja.

Fingridin kaikkien aikojen suurin investointi, Porista Ouluun kulkeva 400 kilovoltin siirtoyhteys ”Rannikkolinja” valmistui vuoden 2016 lopulla. Länsirannikon linjan valmistumisen myötä Suomessa on nyt kolme pohjoisesta etelään kulkevaa 400 kilovoltin siirtoyhteyttä. Kaiken kaikkiaan 260 miljoonaa euroa maksanut kokonaisuus eteni kymmenen vuoden rakennusurakan aikana suunnitelmien mukaisesti. Yhteys palvelee tuulivoimaa, jota Pohjanmaalle on rakennettu ja rakennetaan tulevaisuudessakin. Sen läheisyydessä ovat myös olemassa olevat ja suunnitellut ydinvoimalaitokset. Rakennetun yhteyden avulla parannettiin nykyistä siirtoa Ruotsin ja Suomen välillä. Tehdyillä investoinneilla valmistaudutaan myös vuoteen 2025 mennessä rakennettavaan uuteen vaihtosähköyhteyteen Suomen ja Ruotsin välillä. Rannikkolinjan ansiosta Suomi säilyy varmemmin yhtenä hinta-alueena jatkossakin. Suurempaan jännitteeseen siirtymisellä pienennetään myös siirtohäviöitä. Vuosia kestänyt projekti on ollut fingridiläisille ja palvelutoimittajille iso haaste. Hankkeen työllistävä vaikutus oli noin 1 000 henkilötyövuotta. Suurinvestointiin kohdennettiin merkittävä osa yhtiölle kertyneistä pullonkaulatuloista.

Rannikkolinjan kokonaisuus muodostui kolmesta laajasta hankekokonaisuudesta:

  • 400 ja 110 kilovoltin voimajohtoyhteys Seinäjoelta Vaasaan ja uusi muuntoasema Nivalaan valmistuivat vuonna 2011.
  • 400 kilovoltin voimajohtoyhteys Ulvilasta Kristiinankaupunkiin valmistui voimajohtokokonaisuuden toisessa vaiheessa lokakuussa 2014.
  • Viimeisenä vaiheena rakennettiin Kokkolasta (Hirvisuo) Muhokselle (Pyhänselkä) 400 kilovoltin voimajohtoyhteys, joka valmistui vuoden 2016 lopulla.

Kokonaisuudessaan Rannikkolinjalle rakennettiin 380 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtoa, yhdeksän uutta sähköasemaa ja tehtiin lisäksi suppeampia asemalaajennuksia. Tämän myötä saatiin 600-800 megawattia uutta siirtokykyä Pohjois-ja Etelä-Suomen välille.

Suomen vanhimman siirtoyhteyden, Imatralta Turkuun johtavan "Rautarouvan" noin 130 miljoonan euron uudistamishanke eteni toimintavuoden aikana suunnitelmien mukaisesti. Suurhankkeen Hikiä–Forssa -osuus valmistui ja se otettiin käyttöön maaliskuussa. Rautarouvan uudistaminen jatkuu Lieto– Forssa -välillä. Myös Yllikkälä–Koria -osuuden uusimisen aloitettiin Lappeenrannan ja Kouvolan välillä. Lisäksi päätettiin Hikiän ja Orimattilan välisen voimajohdon uusimisesta ja uuden Orimattilan sähköaseman rakentamisesta. Kokonaisuudessaan Rautarouva on uusittu vuoteen 2020 mennessä.

Pääkaupunkiseudun asukkaiden ja yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen sähkönsaannin turvaamiseksi Fingrid vahvistaa Espoon sähköasemaa sekä Länsisalmen sähköasemaa Vantaalla. Espoon lähes yhdeksän miljoonaa euroa ja Vantaan Länsisalmen noin 18,5 miljoonaa euroa maksavien sähköasemien uudistaminen ja laajentaminen alkoivat vuonna 2016 ja hankkeet valmistuvat vuonna 2017. Kantaverkosta syötetään sähköä Helsinkiin ja Vantaalle Länsisalmen ja Tammiston muuntoasemien kautta. Näiden asemien kautta sähkönsä saa noin 800 000 asukasta. Alueen sähkönkulutuksen kasvu ja Helsingin sähköntuotannossa tapahtuvat muutokset edellyttävät sähkönsyöttökapasiteetin vahvistamista. Espoon sähköaseman laajennus parantaa läntisen Uudenmaan sähkönsiirron käyttövarmuutta. Alueen omaa sähköntuotantoa on supistettu samanaikaisesti, kun alueen sähkönkulutus on kasvussa.

Fingrid on viimeisen kahden vuoden aikana panostanut merkittävästi Lapin alueen kantaverkon kehittämiseen rakentamalla tai perusparantamalla yhteensä kuusi sähköasemaa. Nämä toimet ovat tarpeellisia Lapin sähkön kulutuksen kasvun ja uuden tuulivoimatuotannon takia. Toimintavuonna Vajukosken ja Petäjäskosken asemille lisättiin uudet muunnot ja olemassa olevia järjestelmiä perusparannettiin ja laajennettiin. Sodankylän pohjoispuolella sijaitseva Vajukosken muuntoasema palvelee vesivoimantuotantoa ja kaivosteollisuutta sekä yhdistyy Ivalon kautta Norjan kantaverkkoon. Tärkeälle Lapin 220 kilovoltin ja 400 kilovoltin päävoimansiirtoverkon yhdistävälle Petäjäskosken muuntoasemalle rakennettiin myös kokonaan uusi 220 kilovoltin kaasueristeinen kytkinlaitos. Lisäksi Taivalkosken ja Ossauskosken sähköasemille tehtiin laajat perusparannukset. Investointien yhteenlaskettu arvo oli noin 43 miljoonaa euroa.

Toimintavuoden aikana tehtiin useita investointipäätöksiä ja moni niistä eteni rakentamisvaiheeseen.

1970-luvulla rakennettu Inkoon sähköasema varmistaa Länsi-Uudenmaan sähkösyöttöä. Ikääntyneen aseman uudistamisesta tehtiin investointipäätös ja hanke valmistuu vuonna 2018. Hämeenlinnan ja Valkeakosken alueiden sähkönsaannin varmistamiseksi Fingrid päätti uusia 51 kilometrin pituisen voimajohdon Hämeenlinnan ja Valkeakosken välillä. Ikääntyneet ja huonokuntoiset pylväät ja voimajohdot puretaan ja samalle paikalle rakennetaan uusi johto. Hanke valmistuu vuonna 2018.

Investoinneista moni liittyy teollisuuden toimintavalmiuksien mahdollistamiseen tai parantamiseen. Vuoksen sähköaseman ja noin 24 kilometrin pituisen Lempiälä–Vuoksi -voimajohdon uusimista suunnitellaan Lappeenrannan ja Imatran välille. Investointi toteutetaan aikaistetusti Kemiran Joutsenon tehtaan laajentamisen vuoksi ja hanke valmistuu vuonna 2018. Äänekosken uuden biotuotetehtaan sähkönsyöttöä varmennetaan rakentamalla Äänekosken Koiviston ja Laukaan Vihtavuoren sähköasemien välille uusi 110 kilovoltin 

voimajohto, joka valmistuu vuoden 2017 loppupuolella. Myös Olkiluodon vanhentunut ja käyttövarmuudeltaan riittämätön 400 kilovoltin kytkinlaitos uusitaan. Olkiluodon sähköasema on yksi kantaverkon tärkeimpiä solmukohtia, johon liittyy kolme ydinvoimalaitosta. Tämä hanke valmistuu vuonna 2019.

Fingridin Huutokosken varavoimalaitosta perusparannetaan 15 miljoonalla eurolla. Joroisilla sijaitseva Huutokosken varavoimalaitos on yksi Fingridin omistamista kymmenestä varavoimalaitoksesta, joilla varmistetaan osaltaan Suomen sähkön riittävyys sähköjärjestelmän häiriötilanteissa. Perusparannushankkeessa uusitaan vanhentuneita järjestelmiä, varmistetaan voimalaitoksen toiminta seuraavaksi 20 vuodeksi ja tehdään merkittäviä ympäristöinvestointeja. Projektissa uusitaan muun muassa polttoainesäiliöt ja -järjestelmät, sammutusjärjestelmät, laitoksen sisäiset sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä varavoimalaitoksen omat varasähköjärjestelmät.

Vuonna 2006 käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena on rakentaa omaisuudenhallinnan toimintaa tukeva moderni tietojärjestelmäkokonaisuus. Integrointien avulla kantaverkon omaisuuden master data on nyt vain yhdessä sovelluksessa. Hankekokonaisuudessa yhdistettiin uusinta tietotekniikkaa, yhtiön tietopohjaa sekä muutettiin yhtiön toimintatapoja. Edistyksellisen tekniikan avulla yhtiön omaisuudenhallinta tehostui merkittävästi. Omaisuuden hallintaa ja käyttöä tukeva tietojärjestelmäkokonaisuus ELVIS-projekti saatiin päätökseen vuonna 2016.

Rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantamiseksi on tehty merkittäviä uudistuksia. Myös tasasiirtoyhteyksien asiantuntijaresursseja on lisätty. Vuoden 2016 alusta alkaen otettiin HVDC-toiminnassa käyttöön ympärivuorokautinen varallaolojärjestelmä. Toimintavuonna on nopeutettu häiriöselvitystä, ennaltaehkäisty yksittäisten häiriöiden syntymistä sekä toteutettu HVDC-yhteyksien luotettavuutta ja käytettävyyttä varmistavia toimenpiteitä selvästi aiempia vuosia nopeammin. Häiriökeskeytysten kokonaiskesto jäi vuonna 2016 noin kymmenesosaan vuosien 2014 ja 2015 tasosta. Häiriökeskeytysten lukumäärä puolittui vuosien 2014 ja 2015 lukumäärästä.

Fingridin kunnonhallinta on kansainvälisesti arvioituna maailman huippuluokkaa. Yhtiö sijoittui kärkeen kansainvälisessä kunnonhallinnan laatua ja kustannustehokkuutta mittaavassa ITOMS (International Transmission Operations and Maintenance Study) vertailussa jo yhdennentoista kerran peräkkäin. Lloyd's Register teki auditoinnin, jonka aikana käytiin läpi Fingridin omaisuuden hallintaa. Auditoinnin tuloksena Fingridille myönnettiin ISO 55001 -standardin mukainen omaisuuden hallinnan sertifikaatti.

Yhtiön omalle henkilökunnalle ei sattunut yhtään poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa 0 (1) ja tältä osin 0-tapaturmaa tavoite saavutettiin. Palvelutoimittajille sattui 12 (13) poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa, joista kolme johti yli 30 päivän sairauspoissaoloon. Palvelutoimittajien ja Fingridin henkilökunnan yhdistetty työtapaturmataajuus laski hieman edellisestä vuodesta.

Työturvallisuuden kehityshanke jatkui. Kehityshanke keskittyi työturvallisuuden toimintamallien ja työkalujen jalkauttamiseen sekä turvallisuusasenteiden parantamiseen. Vuoden alussa otettiin käyttöön Fingridin verkkokoulu, jossa on vuoden aikana ollut yli 1 700 kävijää. Palvelutoimittajille ja omalle henkilökunnalle järjestettiin turvallisuushavaintokampanja. Edellisten lisäksi jatkettiin työturvallisuuden, laadun ja ympäristön mobiiliraportointijärjestelmän, verkkokoulun sekä turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämistä.